SAKU ry | Hyvinvoinnin väylät SAKU_Hyvinvoinnin-vaylat - Page 10

omasta työ- ja toimintakyvystään. Työkykypassiopintoja tarjoamalla koulutuksen järjestäjä toteuttaa konkreettisesti yhteiskuntavastuutaan työelämän kehittäjänä. Työkykypas- sin tukisivut henkilöstölle löytyvät osoitteesta arjenarkki.fi/tyokykypassi. Työ- ja toimintakykytaitojen opetuksen tueksi SAKU ry on julkaissut alpo.fi-sivuston, jolla tarkastellaan työ- ja toimin- takykyä eri ammattialojen näkökulmista. 7. Opiskelun tuki 7.1 Opinto- ja uraohjaus 10 Oikea-aikaisella opinto- ja uraohjauksella edistetään opis- kelijoiden elinikäisen oppimisen avaintaitoja, henkilökohtai- sesti sopivalle alalle hakeutumista sekä opintojen läpäisyä ja työuralle kiinnittymistä. Uraohjausta tarvitaan erityisesti nivelvaiheissa perusopetuksesta toiselle asteelle sekä toiselta asteelta työelämään tai jatkokoulutukseen. Opinto- ja uraohjauksen rooli opiskeluhyvinvointia edistävänä toimintana korostuu erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjauksessa ja tuessa sekä opiskelumotivaa- tion puutteeseen tai muihin opiskelua haittaaviin ongelmiin liittyvissä kysymyksissä. Opintojen ohjaus on koko oppilaitoksen tehtävä. Päävas- tuu suunnittelusta ja toteutuksesta on opinto-ohjaajilla. Ammatillisten oppilaitosten ohjauspalvelujen tulee edistää myös perusopetuksessa olevien tietoisuutta ammatillisesta koulutuksesta. Urasuunnittelu koulutuksesta jatko-opintoihin tai työelä- mään on myös osa opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmaa (HOKS). Työterveyslaitoksen Kohti työelämää- ja Koulutuksesta työhön -menetelmän oppaat ja työkirjat toimivat erityisen hyvin ryhmien kanssa toimitta- essa, mutta sovellettuna myös henkilökohtaisessa ohjaus- työssä. 7.2 Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja järjestäminen Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kartoitus toteu- tetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa opintojen alkaessa. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tunnistami- nen perustuu aikaisempaan koulumenestykseen, peruskou- lusta saatuun niveltietoon, oppimisen lähtötasokartoitusten tuloksiin, opettajien tekemiin tulohaastatteluihin, opettajien tai opiskelijahuollon henkilöstön tekemiin havaintoihin sekä terveydenhoitajan huomioihin. Kaikkien henkilöstöön kuuluvien tekemät havainnot on tärkeää ottaa huomioon, ja riittävä tiedonkulku opetushenkilöstön ja opiskeluhuollon välillä on varmistettava. Erityisen tuen tarve määritellään yksilöllisesti, ja tuen tarvetta seurataan opintojen aikana. Opintojen alussa mää- ritelty tarve ei automaattisesti jatku koko opintojen ajan. Toisaalta tuen tarve voi muuttua tai ilmetä vasta opiskelu- jen edetessä. 7.3 Oppilaitosruokailu Oppilaitosruokailu on osa oppilaitoksen opetus- ja kasva- tustehtävää. Opiskeluun kuuluvan ruokailun tarkoituksena on edistää opiskelijan hyvinvointia sekä tervettä kasvua ja kehitystä. Hyvin suunniteltu ja rytmitetty ruokailu sekä ateriat, jotka opiskelijat myös säännöllisesti syövät, ylläpitä- vät opiskeluvireyttä päivän aikana niin oppilaitoksissa kuin työssäoppimispaikoilla. Aamupuuro ja lautasmallia tukeva linjastoratkaisu ovat käytännön esimerkkejä arjen pienistä ratkaisuista, joilla voidaan vaikuttaa opiskelijoiden ruokailutottumuksiin jokai- sena koulupäivänä. Aamupuuron tarjoaminen oppilaitoksissa on yleistynyt 2010-luvulla. Samoin perjantaisin tapahtuva ylijääneen ruoan myynti keittiöltä on yksi tapa edistää eri- tyisesti opiskelupaikkakunnalle muuttaneiden yksinasuvien tai opiskelija-asunnoissa asuvien opiskelijoiden viikonlopun terveellisen ruokavalion noudattamista.