Mikk
puheenjohtajakin tiukkiin tilanteisiin. Sellainen oli mm. Vierumäellä
järjestetyn kokouksen yhteydessä suoritettu valojänistesti. Tuoreen
toiminnanjohtaja Tuulin kanssa kierrettiin kierros kierrokselta kiihty-
vän valon perässä hallin rataa, kunnes vauhtivarat loppuivat. Leikki-
mielisessä kisassa oli siis mukana edelleen naisten kasin Suomen
ennätyksen haltija ja aktiivisesti kuntoileva kestävyyslajien harrasta-
ja. Lopputulos lienee selvä.
Merkittävän ja näkyvän osan SAKUn toimintaa muodosti ”ammatil-
lisen koulutuksen kohtaamispaikka” Kuerkievari. Erityisen merkittäviä
olivat useiden koulutuksen järjestäjien kehittämisseminaarit, joissa
viranhaltijat ja luottamusmiehet yhdessä suunnittelivat ja kehittivät
toimintaa intensiivisesti, jopa ajoittain kolmessa vuorossa. Silloisessa
työpaikassani viikon 12 seminaarit muodostuivat perinteeksi ja ko-
ettiin hyödyllisiksi ja antoisiksi sekä toiminnan suunnittelun että mm.
kansainvälisten yhteyksien kannalta.
Erään kevään seminaariviikkoa edeltävänä perjantaina ajelin Kitti-
lään lentokentälle stuttgartilaista rehtoria Dieteriä vastaanottamaan.
Tarkoitus oli viettää viikonloppu Ylläksen maisemissa hiukan vapaa-
muotoisemmin ennen seminaariohjelman alkua. Niinpä mentiin lau-
antaiaamuna kelkkavuokraamoon ja otettiin kaksi kulkupeliä. Opasta
ei otettu vaan lähdettiin peräkanaa valiten hiukan syrjäisempi reitti.
Koska kollega oli kelkan sarvissa ihan kokematon, sovittiin että ajelen
edellä ja hän pysyttelee sopivan välimatkan päässä takanani. Näin
mentiin hyvän matkaa, kunnes huomasin, ettei kaveria näykkään. Pa-
lailin reitillä takaisinpäin ja siellähän Dieter pudisteli lunta kamppeis-
taan ja kelkka oli syvällä vitilumessa. Oli entistä yhdistetyn miestä
kutkutellut vauhdinkaipuu ja oli jättäytynyt jälkeen, jotta saisi kiihdy-
tettyä kelkan kunnon menoon. Siinä sitten suomalais-saksalaisella
- 5 -
o
yhteistyöllä luotiin lunta ja saatiin kelkka hikisen tovin jälkeen taas
pitävälle pohjalle.
Puheenjohtajan nuijakin vaihdettiin seuraajalleni Antti Lahdelle ai-
nakin symbolisesti Kuerin puitteissa. Puheenjohtajaltakin vaaditaan
kestävyyttä ja niinpä tehtiin Antin kanssa kunnon hiihtolenkki Lapinkin
mittakaavassa aika tuimassa pakkaskelissä. Tyylinä luistelu, mikä viti-
kelillä käy lähes työstä. Reissulle kertyikin mittaa yli 70 km ja saatoin
hyvillä mielin sen jälkeen todeta Antin kestävyyden riittäväksi ja luo-
vuttaa puheenjohtajuuden nuoremmalle seuraajalle.
P e r u s ta r k o i t u s o n y h ä a j a n k o h ta i n e n
Tänäänkin ammatillinen koulutus on jatkuvien muutosten myllerryk-
sessä. Muutosten keskelläkin on todettava, että SAKUn toiminnan pe-
rustarkoituksena oleva liikunnan ja kulttuurin harrastusten tukeminen
on vähintään yhtä ajankohtainen kuin se on ollut koko 70-vuotisen
historian ajan.
Mukaan on tullut enenevässä määrin huoli myös opiskelijoiden
hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Näissä riittää SAKUlle haastetta ja
tehtäväkenttää myös tulevaisuudessa.
Toivon Saku-aktiiveille ja kentän tositekijöille intoa ja energiaa jat-
kaa tuota tärkeää työtä kukin omissa rooleissanne. Myös menneisyy-
destä ammentaen, mutta erityisesti kaiken aikaa uudistuen.
Mikko Koivukangas
SAKU ry:n pj 1998-2005