Johanna Kujala asiantuntija I Liikkuva koulu – hanke I Opetushallitus
Ammattiin opiskelevat kokevat terveydentilansa pääosin hyväksi, mutta oireilevat runsaasti. Kouluterveyskyselyn mukaan noin joka toinen ammattioppilaitosten tytöistä ja noin joka viides pojista kärsii niska- ja hartiakivuista sekä päänsärystä viikoittain. Noin joka viidennen tytön niska tai hartiat ovat kipeät lähes joka päivä. Runsaan istumisen ja heikon lihaskunnon on todettu altistavan rangan alueen ongelmille ja päänsärylle.
Fyysisen aktiivisuuden eli energiankulutusta kasvattavan lihastyön määrä laskee huomattavasti jo nuoruudessa. 15-vuotiaista tytöistä enää 10 prosenttia ja pojista 17 prosenttia liikkuu riittävästi. Vaikka valtaosa ammattiin opiskelevista liikkuu terveyden kannalta liian vähän, erittäin vähän liikkuvien kohdalla on viime vuosina tapahtunut myönteistä kehitystä.
Fyysinen aktiivisuus tapahtuu usein huomaamatta arjessa, esimerkiksi kävelemällä portaita tai siirtymällä opetustilasta toiseen. Viime vuosina tutkimukset ovat korostaneet juuri arjen aktiivisuuden tärkeyttä terveydelle.
Fyysinen aktiivisuus tukee terveyttä ja oppimista Fyysisen aktiivisuuden hyödyt ulottuvat aivoihin lisäten oppimispotentiaalia. Fyysinen aktiivisuus esimerkiksi parantaa aivojen verenkiertoa ja hapensaantia sekä lisää välittäjäaineiden määrää aivoissa. Jo lyhyiden oppitunneilla pidettyjen aktiivisuustaukojen, kuten taukojumppien, on todettu parantavan oppimista ja oppimistuloksia. Aktiivisuuden lisääminen on vähentänyt myös rauhattomuutta opetustilanteissa.
20