SAKU ry | Action! 3/2016 | Página 13

Loppusyksystä ilmestyvä Työkuntoon on ensimmäinen ammatillisen koulutuksen työkyvyn ylläpitämisen, liikunnan ja terveystiedon opintokokonaisuuteen suunniteltu oppimateriaali. Oppimateriaalin tekijät näkevät työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisen ja kehittämisen osana ammattilaisuutta.
Teksti: Laura Raninen
– Ammatillisista tiedoista ja taidoista ei yksinkertaisesti ole mitään hyötyä, jos työtään ei jaksa tehdä, oppimateriaalin tekijäryhmään kuuluva Sanna Heino toteaa.
– Siksi työkyvyn ylläpitämisen, liikunnan ja terveystiedon opetus on yhä tärkeämpi osa opintoja.
Liikunnan ja terveystiedon opettajana työskentelevä Heino tietää, mistä puhuu. Työssäjaksaminen on suomalaisille yhä suurempi haaste ja jaksamisen ongelmat näkyvät osittain jo opiskeluaikana. Oppilaitosten erilaiset tavat järjestää työkyvyn ylläpitämisen, liikunnan ja terveystiedon opetusta sekä kokonaisuuden opetukseen sopivan oppimateriaalin vähyys ovat kuitenkin tehneet opetuksesta haastavaa.
– Oppimateriaalia ammatillisen koulutuksen terveystiedon opetukseen ei ole ollut kovinkaan paljoa saatavilla. Työkyvyn ylläpitämisen, liikunnan ja terveystiedon nivominen yhdeksi oppiaineeksi on kuitenkin kasvattanut materiaalin tarvetta entisestään, ammatillisten aineiden ja terveystiedon opettaja Satu Jokitulppo sanoo.
Heino ja Jokitulppo ovat vastanneet haasteeseen yhdessä UKK-instituutin Smart Moves-hankkeen hankepäällikön Katariina Aution ja liikunnanopettaja Esa Mäki-Tulokkaan kanssa tekemällä puuttuvaa materiaalia. Opetushallituksen tuottama uuden opetussuunnitelman mukainen kirjasta ja verkkomateriaalista koostuva paketti ilmestyy loppusyksystä nimellä Työkuntoon.
Lähtökohtana opiskelija Alusta saakka oli selvää, että materiaali tehdään paitsi opetussuunnitelman, myös opiskelijoiden ehdoilla.
– Materiaalista haluttiin tehdä ammatillisessa koulutuksessa opiskelevaa nuorta kiinnostava ja häntä parhaiten hyödyttävä. Aiheisiin pureudutaan teorian lisäksi myös käytännön kautta. Kaikki käsiteltävät asiat on sidottu ammatillisessa koulutuksessa opiskelevan nuoren arkeen ja tulevaisuuteen, siis työelämään, Mäki-Tulokas kertoo.
Työelämänäkökulmaa ei ole haluttu liimata erillisenä osionaan perinteisen terveystiedon opetuksen päälle, vaan kaikkia teemoja lähestytään ensisijaisesti ammattilaisuuden näkökulmasta sekä opiskelijan oman ajattelun ja toiminnan kautta.
– Ammattilaisuuteen kuuluu itse työn osaamisen lisäksi myös taito huolehtia työkyvystään
. Oppimateriaalin tarkoituksena on herättää opiskelijoita ajattelemaan omaa työkuntoaan ja antaa työkaluja sen parantamiseksi tai ylläpitämiseksi, Autio selventää.
Opiskelijat on otettu huomioon myös oppimateriaalin tyylissä ja ulkoasussa.
- Toivomme voivamme houkutella opiskelijoita hyvinvoinnin teemojen pariin myös visuaalisuuden avulla. Materiaalin ulkoasun suunnitteluun on käytetty paljon aikaa, koska kokonaisuudesta on haluttu tehdä yhtä aikaa mielenkiintoinen, moderni, hauska ja selkeä, Heino kuvailee.
Erilaiset oppijat Opiskelijoiden, opettajien ja oppilaitosten moninaisuuden huomioiminen on suuri osa oppimateriaalin käyttäjäystävällisyyttä. Käytännössä se tarkoittaa eritasoisten opiskelijoiden sekä erilaisten opetustuntimäärien, ammattialojen ja oppimistyylien huomioimista.
– Kyse ei ole vain kurssikirjasta, vaan käsikirjasta, jota opiskelija voi hyödyntää oman osaamisensa ja omien tarpeidensa mukaan, Mäki-Tulokas sanoo.
– Sama pätee opettajiin, sillä materiaalista löytyy apua niin terveystiedon, liikunnan kuin ammattiaineidenkin opettamiseen. Myös etäopiskelun mahdollisuus on otettu huomioon materiaalia suunniteltaessa, Autio täydentää.
Kaikille ammatillisessa koulutuksessa opiskeleville tarkoitetussa materiaalissa on ajateltu myös erityisryhmiä, kuten maahanmuuttajia ja erityisopiskelijoita.
– Teksteistä on tehty selkomukauttajan avulla mahdollisimman loogisia ja helppolukuisia. Materiaali ei ole varsinaisesti selkokielinen, mutta asiat on selitetty yksinkertaisesti ja tekstin rakenteesta on tehty sellainen, että se mahdollistaa pääasioiden poimimisen pelkällä nopealla silmäilylläkin, Jokitulppo selittää.
Erilaiset oppimistyylit on huomioitu materiaalin monipuolisuudessa. Opiskelija voi mieltymystensä mukaan opiskella asioita kirjasta lukemalla, verkossa tehtäviä tekemällä tai vaikkapa hyvinvointihaasteita toteuttamalla. Digiajan mahdollisuuksia on hyödynnetty omassa verkkomateriaalissa sekä valmiita verkkopalveluita ja mobiilisovelluksia materiaaliin yhdistelemällä.
Tuottavaa yhteistyötä Vaikka valmista oppimateriaalipakettia työkyvyn ylläpitämisen, liikunnan ja terveystiedon
opettamiseen ei olekaan ollut tarjolla, eri tahojen tuottamaa materiaalia on saatavilla paljon. Työkuntoon-kokonaisuutta rakennettaessa oli alusta saakka selvää, että pyörää ei kannata keksiä uudelleen.
– Valmiita, laadukkaita materiaaleja on pyritty hyödyntämään niin paljon kuin mahdollista. Asiantuntija-apua ja erilaisia materiaaleja on saatu käyttöön muun muassa UKK-instituutilta, SAKU ry: ltä, Mielenterveysseuralta, Väestöliitolta ja Syö hyvää – hankkeesta, Mäki-Tulokas kertoo.
Verkkomateriaaliin on linkitetty esimerkiksi SAKU ry: n ja Opetushallituksen tuottama Ammattiosaajan työkykypassi, UKK-instituutin Smart Moves – hankkeen materiaaleja sekä laajimpana kokonaisuutena Opetushallituksen, Smart Moves – hankkeen sekä SAKU ry: n tuottama Ammattikuntoon. fi – palvelu.
Ammattikuntoon-fi – palvelun tarkoituksena on innostaa ja auttaa opiskelijaa toteuttamaan oppimiaan asioita käytännössä. Maksuton palvelu on toteutettu Heiaheiahyvinvointipalvelua alustana käyttäen.
– Palvelu antaa konkreettisia työkaluja hyvinvoinnin edistämiseen. Siellä on erilaisia elämäntapamuutoksiin tähtääviä hyvinvointihaasteita, joiden avulla voi esimerkiksi tavoitella istumisen vähentämistä tai ateriarytmin parantamista. Haasteisiin osallistuja saa päivittäin kahden viikon ajan vinkkejä ja tehtäviä, jotka auttavat elämäntapamuutoksessa onnistumisessa, Autio kertoo.
Haasteiden toteuttamisen lisäksi yhteisöllisyys auttaa parempien elämäntapojen tavoittelussa. Verkossa ja mobiilina toimivassa palvelussa tekemisiään voi jakaa valitsemilleen kavereille tai esimerkiksi ryhmän kesken, palveluun voi muodostaa joukkueita ja opettaja voi kommentoida opiskelijoiden merkintöjä. Haasteiden lisäksi fiksujen elämäntapamuutosten tueksi on esimerkiksi erilaisia treeniohjelmia ja liikevideoita.
Tärkeällä asialla Tekijät uskovat oppimateriaalikokonaisuudesta tulevan sekä opiskelijoita että opettajia innostava.
– Vaikka prosessi on ollut haastava ja välillä raskaskin, olemme tekijäryhmän kanssa olleet alusta saakka yksimielisiä työn tavoitteesta ja laadukkaan materiaalin tekemisen tärkeydestä. Haluamme nähdä tulevaisuudessa terveitä, hyvinvoivia ja työkykyisiä ammattilaisia, Jokitulppo summaa.
13