Asuntolassa asuvien opiskelijoiden
osallistumista ja tyytyväisyyttä
järjestettyyn toimintaan
voidaan lisätä ottamalla
nuoret toiminnan
suunnitteluun mukaan.
Suositukset yhteistyön toteuttamiselle
Harrastus- ja vapaa-ajantoiminnan tarjoamiselle ja
asuntolatoiminnan ja kunnallisten nuorisotoimien
yhteistyölle näyttäisi selvityksen perusteella olevan
tilausta ja tarvetta. Silti osalle vastaajista tuottaa hankaluuksia
tunnistaa yhteistyön merkitystä nuorten osallisuuden
ja hyvinvoinnin edistämisen suhteen. Hyvinvoinnin
ja osallisuuden näkökulmasta on kuitenkin useita asioita, jotka
perustelevat yhteistyön merkitystä. Asuntoloissa asuvat nuoret
muuttavat hyvin nuorina ja usein pitkienkin matkojen päästä
uudelle opiskelupaikkakunnalle. Turvallisilla ryhmillä ja mielekkäällä
tekemisellä voidaan tukea nuorten hyvinvointia ja osallistumisen
taitojen kehittymistä – ja saada heidät kokemaan itsensä
merkitykselliseksi osaksi opiskelu- ja asuinyhteisöään.
Selvityksen perusteella laadittiin suositukset asuntoloiden ja
kunnallisten nuorisotoimien yhteistyölle:
1. Nuorten ääni: monipuolista harrastustoimintaa ja nuoret
mukaan suunnittelemaan
Yhteistyön sekä harrastus- ja vapaa-ajantoiminnan suunnittelemisessa
ja toteuttamisessa tulee kuulla nuoria. Tämän
lisäksi on myös tärkeää tunnistaa asuntolassa asuvien nuorten
moninaisuus ja sallia monenlaiset osallistumisen tavat.
2. Vastuunjakaminen ja yhteiset tavoitteet
Toimivan yhteistyön toteuttamiseksi ja niukkojen
resurssien hyödyntämiseksi tarvitaan vastuun jakamista
toimijoiden kesken sekä yhteisten tavoitteiden
määrittelemistä. Yhteistyön ylläpitämisessä on tärkeää,
että toimijat tuntevat toistensa toiminnan sisällöt. Myös
yhteinen tavoite – nuorten hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja
osallisuuden edistäminen – yhdistää toimijoita (ks. Nuorisolaki
1285/2016, 2 §). Vastuunjakaminen sekä vastuuhenkilöiden
nimeäminen varmistaa, ettei toiminta pääse hiipumaan työntekijöiden
vaihtuessa.
3. Joustavat rakenteet ja toiminnan resursointi
Yhteistyötä estävänä tekijänä on yleensä kiire tai niukka
resursointi. Lisäksi asuntoloiden syrjäinen sijainti ja byrokratia
saattavat estää yhteistyön. Jälkimmäiseen liittyy muun muassa
se, että nuorisotoimen palvelut voi olla suunnattu ainoastaan
alaikäisille tai oman kunnan nuorille. Yhteistyöllä on kuitenkin
mahdollista jakaa ja kohdentaa resursseja.
4. Avoin viestintä ja moniammatillinen sekä monialainen
yhteistyö
22
Avoin tiedonkulku on yhteistyötä edistävä tekijä. Vastaajien
mukaan kiire estää tiedon etsimisen esimerkiksi kunnan
palveluista, toisaalta valmiit ja tutut kontaktit edistävät tiedon
kulkua. Selvityksen mukaan osa asuntolaohjaajista tuntee kunnan
nuorisotoimen palvelut huonosti, vaikka tieto palveluista
auttaisi ohjaamaan nuoria niiden pariin. Lisäksi ammatillisten
oppilaitosten asuntolat ovat tärkeä yhteistyötaho monialaisen
yhteistyön näkökulmasta nuorisotoimelle (ks. Nuorisolain
1285/2016, 9 §) – ja päinvastoin. Useissa toimivissa yhteistyön
muodoissa nuorisotyöntekijät olivat oppilaitosten opiskeluhuoltoryhmien
tärkeä yhteistyökumppani.