Koronakevään livet
16
Välillä voisi
etäopiskellakin
Osallistujia kiinnosti, olisivatko opiskelijat innostuneita
jatkamaan etäopiskelua. Kokemusten
perusteella osa opiskelijoista olisi valmis
toteuttamaan joitakin osia opinnoista myös
tulevaisuudessa etänä. Osa kaipasi taas tuttua
opiskeluympäristöä kirittämään opiskelua.
-En itse ainakaan omalle kohdalle toivoisi jatkuvaa
etäopetusta. Tarvitsen sen opiskeluympäristön
ja ohjaavan henkilön. Ei tämä etäopiskelu
oikein sovi minulle, arvioi Jenni Pesonen.
-Kyllä tällaisia jaksoja voisi välillä ottaa,
mutta ei koko ajan. Välillä kuitenkin haluaa,
että olisi kavereita siinä lähellä, lisää Tuukka
Partanen.
Tulevaisuuteen
voi vaikuttaa
Tampereen yliopiston nuorisotutkimuksen
professori Päivi Honkatukia kuvasi koronaajan
tuovan opiskelijoiden elämään moniulotteisia
vaikutuksia, niin hyviä kuin huonoja.
-Koronakriisi voi kärjistää nuorten paineita,
lisätä ahdistusta ja itsesyytöksiä, jos asiat
eivät nuorista mene siten kuin pitäisi. Tärkeä
on miettiä, miten tässä tilanteessa nuorille
voidaan luoda toivoa ja toimijuuden mahdollisuuksia.
Vahvistaa nuorten tunnetta siitä,
että tulevaisuuteen voi vaikuttaa.
-Nuorten tulee saada tuntea, että heidän
ajatuksiaan tulevaisuudesta halutaan kuulla
ja ottaa nuoret mukaan keskusteluihin.
Esimerkiksi Allianssin tekemässä kyselytutkimuksessa
80 prosenttia nuorista kertoi haluavansa
auttaa ja ilahduttaa muita. Miten me
voisimme luoda sellaisia tilaisuuksia ja paikkoja,
joissa nuoret voisivat auttaa ja kokea
olevansa hyödyksi, pohtii Honkatukia.
Kuuntelemisen
merkitys
Mieli ry:n asiantuntijakoordinaattori Elina
Marjamäki korosti puheenvuorossaan ymmärrystä
nuoruuden erityisyydestä ja kehittymisen
vaiheista. Nuorten mielenterveyttä ja hyvinvointia
voidaan vahvistaa olemalla kiinnostuneita
ja pysähtymällä kuuntelemaan nuoria.
-Mielenterveyden edistäminen ei ole mitään
suuria ja mullistavia tekoja. Se on yhteyden
pitämistä ja kysymistä, mitä toiselle
kuuluu. Pienistä teoista tulee se suuri ja mielenterveyttä
vahvistava virta.
Marjamäki muistutti kuulijoita pitämään
huolta myös omasta jaksamisesta ja arkirytmistä.
Tässäkin tilanteessa ”omasta happinaamarista”
pitää huolehtia ensin, että pystyy
auttamaan muita. Kriisiaika kuluttaa voimavaroja
kaikilla eri tavalla kuin normiarki.
-Muistetaan armollisuus, itsemyötätunto
ja se, että koronaa ei tarvitse suorittaa. Näitä
taitoja voi myös nuorten kanssa erikseen
opiskella. Mietitään sitä, miten suhtautua itseensä
myötätuntoisesti ja kannustavasti.
Oppilaitoksissa siirryttiin
ketterästi virtuaaliseen
aktivointiin
Webinaarin paneelikeskustelussa päästiin
kuulemaan opiskeluhuollon tukitoimista etäopiskelun
keskellä. Paneelissa oppilaitosten
toimintamalleista kertoivat kuraattori Juuso
Ahopelto Sedusta, koulutuspäällikkö Katariina
Autio VAAOsta, opiskeluhuollon koordinaattori
Seija Kärki Savon ammattiopistosta,
opinto-ohjaaja Johanna Rantalainen
Sataedusta ja kampuspappi Sonja Turunen
Salpauksesta.
Keskusteluissa tuli esille oppilaitosten
ketteryys tarttua uuden tilanteen luomiin
haasteisiin. Vahva tahto tukea opiskelijoita
opinnoissa on luonut uusia keinoja opintojen
edistymisen ja jaksamisen tukemiseen.
-Opettajien kanssa yhteistyö on tiivistynyt
entisestään. Jos huoli opiskelijasta on herännyt,
niin nopeasti opiskelijapalveluiden
henkilöstö on lähtenyt miettimään, kuka
nappaa koppia kenestä. Tuntuma on, että
opiskelijoita on tavoitettu, kertoo Johanna
Rantalainen.
-Opiskelijapalvelut on antanut opiskelijoille
monenlaista tukea. On tuettu tehtävien
tekemisessä ja kommentoitu tehtäviä. Alussa
opiskelijat kaipasivat teknistä apua. Henkinen
tuki, rinnalla kulkeminen, sosiaalinen
media ja opintojen etenemisen suunnittelu
ovat asioita, joita on räätälöity tosi paljon.
Laitteita
opiskelun tueksi
Lähtökohdat etäopiskeluun ovat opiskelijoilla
erilaisia. Taustalla vaikuttavia tekijöitä
ovat esimerkiksi opiskelijan ikä ja perhe- ja
asumistilanteet. Alussa kaikilta opiskelijoilta
ei löytynyt kotoa tarvittavia välineitä opintojen
edistämiseen.
-Opintojen etenemisessä tarvittavia tietokoneita
on pyritty järjestämään valmistuville
ja maahanmuuttajille. Tällä hetkellä näyttää
siltä, että tietokoneita on pystytty järjestämään
myös muille opiskelijoille etäopiskelua
helpottamaan, sanoo Juuso Ahopelto.
Opiskelijoiden arjen tukemisessa otettiin
monimuotoisia toimia käyttöön. Valkeakosken
ammattiopistossa tukea tarvitseville
järjestettiin opintojen etäpajoja ja erityistä
tukea tarvitseville koronarajoitukset huomioivia
lähipajoja.
-Meillä on ollut jo aiemmin YTO-paja, joka
muutettiin etäpajaksi. Pajan ohjaaja kontaktoi
aamulla opiskelijat: kyselee kuulumiset ja
päivän ohjelman. Ohjaajaan voi päivän mittaa
ottaa yksilöllisesti yhteyttä. Iltapäivällä kootaan
yhteen, mitä päivän aikana on saatu aikaiseksi,
avaa Katariina Autio toimintatapoja.
Kohtaamisen monet
mahdollisuudet
Hauskoilla videoilla, haasteilla ja taukoliikunnoilla
kevennettiin korona-arkea. Opiskelijoiden
kanssa tehtiin kahdenkeskisiä kävelykeskusteluja
joko virtuaalisesti tai etäisyydet
huomioiden. Opiskelijoiden kotipihaan tai
parkkipaikalle suunnattiin kotokäynneille.
Lounastauoilla järjestettiin chättejä.
-On ollut ihana huomata, että joidenkin
opiskelijoiden kanssa, ehkä monen kuukaudenkin
mittaiset tapaamiset, on laitettu tauolle
siksi, että nyt on niin hyvä olla. Joillekin
etäopiskelu jopa sopii paremmin, muistuttaa
Sonja Turunen.
-Virtuaalikahville ja -visailuihin on uskaltautunut
myös sellaisia opiskelijoita, jotka
eivät varmasti tulisi kampukselle, jos tilaisuus
järjestettäisiin siellä kasvotusten. Oman kodin
suojista voi tulla kuitenkin vähän katselemaan
ja kuuntelemaan vaan. Olla mukana
siinä porukassa, kuvaa Sonja Turunen.
Teksti: Sari Mantila-Savolainen
Kuva: Terhi Lehmussaari