Perustajarehtoreiden perintö
SAJO ry:n edeltäjien syntyvaiheessa ammatillinen koulu-
tus oli opetusneuvos Olavi Isokallion mukaan unohdettu
koulu, joka marssii eteenpäin. Pyrkijöitä riitti, ja ammat-
tikoulut auttoivat maaseudulla kasvaneen nuorison työl-
listymään taajamissa uusiin ammatteihin. Ammattikoulut
olivat ammattiopetuksen valtavirta, tosin muun muassa
kauppaopetuksella, teknillisellä opetuksella ja
luonnonvara-alan opetuksella on yli 100–150
vuotta ammattikouluja vanhempi historia.
Ammattikoulujen Rehtorit ry:n perus-
tamiskirjan allekirjoittivat Vammalan
Pekka Arponen, Pirkanmaan Mikko
Koski ja Peipohjan Väinö Kinnunen.
Ensimmäisen hallituksen varapuheen-
johtaja oli sittemmin professorina ja
STK:n koulutusjohtajana toiminut Matti
Peltonen. Voimme kutsua heitä ja monia
muitakin perustajarehtoreiden sukupolveksi.
He olivat sotaveteraaneja. Heidän johtamismal-
linsa oli paljolti sotakokemuksen ja tekujen koulutuksen
luomaa. Vuonna 1966 perustettuun ammattikasvatushal-
litukseen suhtauduttiin sen auktoriteettia kunnioittaen.
Samaa edellytettiin opettajakunnalta ja oppilailta. Lohjan
Toivo Sippola kertoo, että STK:n Aavarannan järjestämät
rehtorikurssit olivat parasta täydennyskoulutusta. Väinö
Kinnunen, joka toimi rehtoriyhdistyksen puheenjohtajana
1979–1983, oli rehtorivaikuttajien ykkösiä, pääjohtaja
Seppo Oinosenkin luottomies. Insinööri Väinö Kinnunen oli
uranuurtaja myös pedagogisen ajattelun ja kasvatustieteel-
lisen tutkimuksen hyödyntäjänä. Peipohjan ammattikoulun
käyttäytymisopetus tunnettiin koko maassa. Pedagogisia
kehittäjiä oli myös Kokkolan Pentti Jokela. Päijät-Hämeen
Arpo Heinonen elvytti kuntayhtymäyhteistyön Suo-
men ammatillisten oppilaitosten liiton lakattua
1980-luvun lopulla. Jyväskylän-Jämsän-
jokilaakson Pentti Niekka ja Kouvolan
Pekka Suomalainen tekivät pitkän
rupeaman SAKU ry:n ja Kuerkievarin
kuvioissa.
Naisia ammattikoulujen rehtorikun-
nassa oli vähän. Eräs pitkäaikaisim-
mista oli Lahden Anna-Liisa Nurmela.
Oppilaspohjaltaan naisvaltaisemmilla
aloilla naisia oli enemmän. Pitkän linjan
vaikuttaja on Jyväskylän hotelli- ja ravinto-
lakoulun rehtori Saara Kotamäki. Sukupuolten
tasa-arvon toteutumisen aika oli vasta edessäpäin.
Ammatillisten opettajien opettajajärjestö AOL kosiskeli reh-
toreita yhdistyksen perustamisvaiheessa jäsenikseen. Am-
mattikoulujen rehtorit jäivät opettajajärjestön ulkopuolelle,
toisin kuin muut rehtoriryhmät. Yksi perustamisvaiheen
tärkeä perintö onkin asemoituminen selkeiksi oppilaitosten
johtajiksi työnantajaedustajan roolissa.
Pentti Rauhala
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän kuntayhtymäjohtaja 1986–1996
nykyisin ammattikasvatuksen dosentti Tampereen yliopistossa
AMMATILLINEN KOULUTUS EILEN
9