SAJO ry:n 50-vuotisjuhlajulkaisu SAJO50 - Page 17

Ammatillinen koulutus murroksessa Noin sata vuotta sitten Frederick Taylor mullisti työelä- mää. Työn tarkka osittaminen, kellottaminen ja toimen- kuvan määrittely tehostivat toimintaa ja demokratisoivat tuotannon. Työntekijän piti pysyä kaukana ajattelusta. Ihminen kiinnittyi koneen tuotantoprosessiin. Työelämä ja ammatillinen koulutus on pitkään kulkenut Taylorin viitoit- tamaa tietä. Kun työ ja toimenkuva pysyvät päi- västä toiseen samana, erillisissä oppilaitok- sissa harjoitellaan etukäteen määritellyn toimenkuvan hallintaa. Valmistumisen jälkeen siirrytään työelämään toteutta- maan opittua. Koneen ja ihmisen suhde on jälleen fokuksessa tekoälyn haastamana. Helpoimmin kuvattavat toimenkuvat ovat samalla helposti ohjelmoitavia, ja siksi automatisaatio ja digitaalisuus hoitavat nämä tehtävät jatkossa ihmisen puolesta, halvemmin ja paremmin. Ammatit eivät pysy muuttumattomina, työ muuttuu päivästä toiseen. Jatkuvasta ja elinikäisestä oppimisesta tulee tärkeä osa työn tekemistä. Työ organisoituu uudella tavalla. Teemme entistä useammin itse työpaikan ympärillemme. Työstä tulee Esko Kilven sanoin "toisiaan tarvitsevien ihmisten vuorovaikutusta". Myös toimeksiannot ja verkostot ehtivät vaihtua lukuisia kertoja ihmisen eliniän aikana. Oppiminen työssä, ei pelkästään erillisessä oppilaitokses- sa, tulee olennaiseksi. Ammatillisen koulutuksen reformi tähtää tähän. Työstä tulee oppimista, jatkuvaa muuttuvan konktekstin havainnointia ja sen pohjalta uusiin kysymyk- siin vastausten ja ratkaisujen löytämistä. Asiantuntija ei ole enää se, joka tietää eniten vaan se, joka oppii nopeimmin. Tulevaisuuden ennakoitavuus on heikentynyt, ja ennakoin- nin haasteena on mosaiikkimainen työelämä. Enna- koinnilla lisätään tulevaisuuden vaihtoehtojen määrää. Ratkaisujemme on edistettävä sitä, että opiskelijoille on tarjolla mah- dollisuuksia avaavia osaamispolkuja. Tämä kaikki edellyttää koulutuksem- me uudelleenarviointia. Oppimisen, opetuksen ja ohjauksen sisältöjä on katsottava ihmisen koko elämänkaa- ren kannalta. Koulutuksen tavoitteena ei voi olla ammattiin valmistaminen, vaan valmiuksien antaminen mielekkää- seen elämään ja tekemiseen sekä merki- tyksellisyyden kokemiseen. Koulutuksen ja sivistyksen merkitys yhteiskunnan va- kauden ylläpitäjänä näyttää olevan kasvussa. Ne antavat edellytykset ongelmanratkaisuun. Kyky ratkaista ongelmia lisää luottamusta. Ammatillisen osaamisen ja koulutuksen murroksen hallinta edellyttää sitä, että koulutuksen avulla pyritään pysymään teknologian vauhdissa. Näin kasvava hyvinvointi jakautuu tasaisemmin. Olli-Pekka Heinonen Opetushallituksen pääjohtaja AMMATILLINEN KOULUTUS TÄNÄÄN 17