SAJO ry:n 50-vuotisjuhlajulkaisu SAJO50 - Page 15

Rehtori tunsi opettajansa, opettajat opiskelijansa Sosiaali- ja terveysalan koulutusten eilisestä nousevat mieleen keskiasteen uudistus ja nuorisoasteen kokeilu. Rehtori johti kehittämistyötä, oli oppilaitoksen hengen luoja ja rekrytoi opettajat. Hän tunsi opettajat sekä hei- dän taitonsa ja koulutustarpeensa ja tiesi nimeltä osan opiskelijoistakin. Hän oli niin opettajien kuin opiskelijoidenkin tavoitettavissa. Rehtorilla oli toimivat yhteydet työelämän edus- tajiin. Opetusryhmät olivat pysyviä ja kiinteitä, mikä edesauttoi ryhmä- hengen ja -kurin syntymistä sekä sosiaalista kasvatusta. Opiskelijoilla oli halu oppia. Ammatti-identiteetti ja arvomaailma rakentuivat monipuo- lisen oppimisen myötä. Opettaja tiesi, mitä opettaa. Lähiopetusta oli riittävästi. Opettaja oppi tun- temaan opiskelijansa – ja opiskelijat opettajansa. Kuka opettajista veikään voiton käyttämällä kahdeksaa piirto- heitinkalvoa päällekkäin esitellessään oppitunnilla kansan- talouden kiertokulkua! Opettajille annettiin lempinimiä, ja koulun yhteisissä tilaisuuksissa rohjettiin laskea hyväntah- toista leikkiä opettajista. Opettajat ohjasivat opiskelijoita "kentällä" ja pysyivät mukana työelämän kehityksessä. ”Ammatillinen koulutus eilen” ei suinkaan ollut staat- tisessa tilassa, vaan rinnan opetuksen kanssa tehtiin kehittämistyötä. Opettajat osallistuivat aktiivisesti täydennyskoulutukseen. Opetussuunnitelmia alettiin t ehdä koulutasolla. Sosiaali- ja terveysalan koulutuk- set yhdistyivät. Kehittäminen vaati yhteistä pohdintaa eikä ristiriidoiltakaan vältytty. Ehdotus "Monikulttuurisen hoitami- sen" kurssista sai osalta kollegoista täystyrmäyksen: "Luuletko sinä, että täällä joskus hoidetaan mui- takin kuin suomalaisia?" Luuletko sinä, että täällä joskus hoidetaan muitakin kuin suomalaisia? Tuuli Romppainen opettaja, apulaisrehtori ja koulutusjohtaja 1985–2005, lukion rehtori 2005–2010 SAJO ry:n seniorijaoston puheenjohtaja 2017– AMMATILLINEN KOULUTUS EILEN 15