Ammatillinen koulutus murroksessa
Noin sata vuotta sitten Frederick Taylor mullisti työelä-
mää. Työn tarkka osittaminen, kellottaminen ja toimen-
kuvan määrittely tehostivat toimintaa ja demokratisoivat
tuotannon. Työntekijän piti pysyä kaukana ajattelusta.
Ihminen kiinnittyi koneen tuotantoprosessiin. Työelämä ja
ammatillinen koulutus on pitkään kulkenut Taylorin viitoit-
tamaa tietä. Kun työ ja toimenkuva pysyvät päi-
västä toiseen samana, erillisissä oppilaitok-
sissa harjoitellaan etukäteen määritellyn
toimenkuvan hallintaa. Valmistumisen
jälkeen siirrytään työelämään toteutta-
maan opittua.
Koneen ja ihmisen suhde on jälleen
fokuksessa tekoälyn haastamana.
Helpoimmin kuvattavat toimenkuvat
ovat samalla helposti ohjelmoitavia,
ja siksi automatisaatio ja digitaalisuus
hoitavat nämä tehtävät jatkossa ihmisen
puolesta, halvemmin ja paremmin. Ammatit eivät
pysy muuttumattomina, työ muuttuu päivästä toiseen.
Jatkuvasta ja elinikäisestä oppimisesta tulee tärkeä osa
työn tekemistä. Työ organisoituu uudella tavalla. Teemme
entistä useammin itse työpaikan ympärillemme. Työstä
tulee Esko Kilven sanoin "toisiaan tarvitsevien ihmisten
vuorovaikutusta". Myös toimeksiannot ja verkostot ehtivät
vaihtua lukuisia kertoja ihmisen eliniän aikana.
Oppiminen työssä, ei pelkästään erillisessä oppilaitokses-
sa, tulee olennaiseksi. Ammatillisen koulutuksen reformi
tähtää tähän. Työstä tulee oppimista, jatkuvaa muuttuvan
konktekstin havainnointia ja sen pohjalta uusiin kysymyk-
siin vastausten ja ratkaisujen löytämistä. Asiantuntija ei ole
enää se, joka tietää eniten vaan se, joka oppii nopeimmin.
Tulevaisuuden ennakoitavuus on heikentynyt, ja ennakoin-
nin haasteena on mosaiikkimainen työelämä. Enna-
koinnilla lisätään tulevaisuuden vaihtoehtojen
määrää. Ratkaisujemme on edistettävä
sitä, että opiskelijoille on tarjolla mah-
dollisuuksia avaavia osaamispolkuja.
Tämä kaikki edellyttää koulutuksem-
me uudelleenarviointia. Oppimisen,
opetuksen ja ohjauksen sisältöjä on
katsottava ihmisen koko elämänkaa-
ren kannalta. Koulutuksen tavoitteena
ei voi olla ammattiin valmistaminen,
vaan valmiuksien antaminen mielekkää-
seen elämään ja tekemiseen sekä merki-
tyksellisyyden kokemiseen.
Koulutuksen ja sivistyksen merkitys yhteiskunnan va-
kauden ylläpitäjänä näyttää olevan kasvussa. Ne antavat
edellytykset ongelmanratkaisuun. Kyky ratkaista ongelmia
lisää luottamusta. Ammatillisen osaamisen ja koulutuksen
murroksen hallinta edellyttää sitä, että koulutuksen avulla
pyritään pysymään teknologian vauhdissa. Näin kasvava
hyvinvointi jakautuu tasaisemmin.
Olli-Pekka Heinonen
Opetushallituksen pääjohtaja
AMMATILLINEN KOULUTUS TÄNÄÄN
17