Robotiikka Suomessa
Suomen vahva metsä-, energia-, metalli- ja kaivosteollisuus muokkaa suomalaisen robotiikan ja automaation profiilia verrattuna monien muiden maiden tilanteeseen. Robotiikka luo lisäarvoa teollisuudelle ja sen tuomat hyödyt ilmenevät kahta kautta: kustannusten säästöinä ja kilpailukyvyn kasvuna. Merkittävänä tulevaisuuden haasteena nähdään terveydenhuolto kasvavine kustannuksineen, kun väestö ikääntyy entisestään. Robotiikan mahdollisuuksia laadukkaan sairaanhoidon ja kuntoutuksen mahdollistajana selvitellään esim. kotihoidon lisäämismahdollisuuksien kautta ja tehostamalla eriasteisten sairaaloiden toimintaa.
Kansallisella tasolla robotiikkaan liittyviä tilastoja, julkaisuja ja yhteistyöverkostoja voit löytää Suomen Robotiikkayhdistykseltä. Yhdistyksen tuottamat tilastot kertovat, että Suomeen on vuonna 2017 asennettu 470 uutta teollisuusrobottia. Kuten muualla maailmassa, myös Suomessa robotiikkaa hyödyntävät mm. auto-, elektroniikka- ja metalliteollisuus. Palvelurobotiikan hyödyntäminen on vielä“ start-up”-vaiheessa, eikä ammattikäyttöön käytettävästä robotiikasta löydy juuri tutkimuksia tai tilastoja.
Suomi ei voi pienenä maana sijoittua teollisuusrobottien lukumäärän suhteen hyvin korkealle. Jos robottien määrä suhteutetaan työntekijöiden määrään, on paras suhdeluku Etelä-Korealla.
Suomi sijoittui tässä tilastoinnissa keskiarvomaiden alapuolelle vuonna 2017. Robottien käyttöönotossa Suomi on kansainvälisellä tasolla jäljessä, vaikka selvästi siihen tulisi panostaa kilpailukyvyn parantamiseksi.
Suomessa on kuitenkin paljon osaamista ja toimijoita robotiikkaan liittyen. Etenkin länsirannikolla on pitkät perinteet koneenrakennuksen ja autoteollisuuden automatisoinnilla ja siten myös robotiikassa. Esimerkiksi Valmet Automotiven autotehtaalla Uudessakaupungissa on autoja kokoonpanemassa yli 600 teollisuusrobottia.
Suomessa toimii suuria teollisuusrobottivalmistajia( ABB, Fanuc, Kuka, Omron, Mitsubishi, Epson, UR, TechMan jne.) ja yhä enemmän myös muiden robotiikan sovellusalojen toimijoita. Suomessa tehdään paljon tutkimus- ja kehitystyötä robotiikkaan liittyen korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten toimesta, mutta edelleen robotiikkaan tulee panostaa, mikäli haluamme lähestyä kansainvälistä tasoa. Eniten apua kaipaavat yritykset, joilla robotteja olisi tarve hyödyntää, mutta syystä tai toisesta siihen ei ole mahdollisuuksia. Tämä havaittiin RoboCountryside-hankkeen toimenpiteissä.
Viereisellä sivulla oleva taulukko( Kuvio 4.) esittelee robotiikan sovellusalueita Suomessa.
RoboCountryside 25