on olemassa sekä aktiivisia että passiivisia . Aktiiviset eksoskeletonit myötäilevät ihmisen liikkeitä ja tuottavat ihmisen oman lihasvoiman lisäksi lisävoimaa moottoreiden tai muun voimanlähteen avulla . Passiiviset eksoskeletonit puolestaan eivät käytä ulkoista voimanlähdettä , vaan varastoivat materiaalien ja rakenteiden , kuten esimerkiksi jousien , avulla ihmisen liikkeen tuottaman voiman . Viime vuosina laitteiden kehitys on mennyt reilusti eteenpäin kasvaneen kiinnostuksenkin vuoksi . Taustalla on mm . ennaltaehkäisevä näkökulma työperäisiin tuki- ja liikuntaelinvammoihin ja sairauksiin . Eksoskeletoneja hyödynnetään teollisuuden lisäksi myös monilla muilla aloilla . Yleensä eksoskeletonit on vielä toistaiseksi kehitetty yksittäisiin tehtäviin , mutta on olemassa myös laiteratkaisuja ja – kokonaisuuksia , jotka tukevat myös laajemmin ihmisen toimintaa . Oma erikoisalansa eksoskeletonien osalta on kuntoutus , jossa on saatu hyviä tuloksia esimerkiksi kävelykuntoutusrobottien avulla . Suomen ensimmäinen yksityishenkilön käyttöön tarkoitettu kävelyrobotti , Indego , otettiin käyttöön keväällä 2019 . Robotin avulla on mahdollista harjoitella kävelyä sekä sisällä että ulkona . Indego-robottia voidaan käyttää esimerkiksi selkäydinvamma- , aivovammasekä parkinsonpotilaiden kuntoutuksessa .
Tekoäly eli ArtificiaI Intelligence
Tekoälyllä ( AI = artificial intelligence ) tarkoitetaan yleensä järjestelmää , joka on adaptiivinen ja autonominen . Ollakseen tekoälyksi määriteltävä , järjestelmän tulee siis kyetä toimimaan itsenäisesti ilman jatkuvaa ihmisen toimesta tapahtuvaa ohjaamista sekä oppimaan kokemuksestaan . Tekoälyn määritelmä ei ole vielä kovin vakiintunut ja se elää edelleen . Tekoälyjä onkin monen kaltaisia . Yleensä ne koulutetaan jollain aineistolla , jossa ihminen on luokitellut datan . Sen perusteella tekoäly osaa luokitella tulevan datan oikein jollain todennäköisyydellä . Palautteen perusteella se osaa parantaa arviotaan . Siinä kohtaa olennaista on ihmisen vuorovaikutus .
Tekoälyn ja robotiikan välistä rajaa on yhä harvemmin mahdollista selkeästi erottaa . Teköälyllä on merkitystä sellaisessa robotiikassa , jolta edellytetään autonomista , ilman ihmisen jatkuvaa ohjausta vaativaa toimintaa . Tekoälyä hyödyntävä robotiikka voi harjoittaa autonomista havainnointia , olla vuorovaikutuksessa muiden järjestelmien tai ihmisen kanssa sekä oppia toiminnasta . Tekoälyä on mitattu jo 1950-luvulta saakka Alan Turingin kehittämän ‘ Turingin testin ’ avulla . Testi mittaa tekoälyn ihmismäisyyttä ja älykkyyttä niin , että ihminen laitetaan keskustelemaan tekoälyn kanssa . On ajateltu , että järjestelmä on älykäs silloin , jos koneen kanssa keskusteleva ihminen ei osaa erottaa keskusteleeko hän järjestelmän vai ihmisen kanssa .
16 RoboCountryside