Olin toivonut helppoa ja vastuutonta hommaa ja sellaisen sainkin ratahenkilön roolissa. Tämä osoittautuikin päivän parhaaksi hommaksi. Sain nähdä hienoja kilpailusuorituksia ihan aitiopaikalta, ja liikuttua koiran ja ohjaajan saumattomasta yhteistyöstä, kunhan aina välillä muistin nostaa pudonneen riman. Pääsin myös avustamaan kanttiinille, kahvia keitettiin, voileipiä askarreltiin ja makkaraa grillattiin.
Oli ihan mahtava fiilis viettää kaunista kesäiltaa samanhenkisten ihmisten ja tietenkin koirien seurassa. Ilta oli erittäin onnistunut, ja toivottavasti keskiyön epiksistä
tuleekin seurallemme jokakesäinen perinne. Olin voittanut jännitykseni ja tutustunut ihan mahtaviin tyyppeihin! Upeasta lajista nyt puhumattakaan. Nyt vasta halusinkin sen ryhmäpaikan enemmän kuin mitään muuta.
Tämän jälkeen talkoita on ollut sekä virallisten kisojen merkeissä että valtava urakka alkusyksystä, kun halliimme asennettiin huikean upea hiekkatekonurmi. Jokaisella kerralla olen ollut yllättynyt siitä, miten motivoitunutta porukka on tekemään
töitä seuran eteen, ja voin ilokseni myös todeta että se fiilis tarttuu!
Matkani RSKK:n riveissä on vasta aluillaan, ja halusin vaan kertoa kuinka paljon paremmin olen päässyt seuraan ja omaan lajiini agilityyn sisälle talkoilun myötä. Suosittelen kaikille! Seuratovereihin tutustuu ihan erilailla, kun tehdään välillä muutakin yhdessä kuin yritetään ohjata koiraa agilityradalla tai tokokentällä. Nyt kannustankin jokaista RSKK:n jäsentä osallistumaan talkootoimintaan. Vaikka tuntuu, ettei
osaisi välttämättä tehdä mitään tai että ei olisi oikein aikaa, niin jo muutama tuntikin auttaa, ja ihan jokaisesta on apua! Kun jokainen antaa edes vähän omaa kallisarvoista aikaansa, saamme paljon aikaan eivätkä kaikki hommat kaadu vain muutaman ihmisen niskaan. Pienessä seurassa on puhallettava yhteen hiileen, ja kuten
tämän uuden hienon keinonurmemme myötä voimme todeta niin kyllähän niistä
tuloksista on sitten hienoa nauttiakin.
-Agilitystä huumaantunut aloittelija Noora Näätänen-
RikSun raKKi
4