Terveisiä!
Naisresurssikeskus Pihlajassa on mallinnettu kulttuuri- ja sukupuolisensitiivistä toimintatapaa useamman vuoden ajan käytännön työn kautta. Omaan kokemukseemme peilaten päätimme esittää kysymyksen: Tarvitseeko maahan muualta muuttanut nainen tai tyttö erilaisen tuen kotoutuakseen suomalaiseen yhteiskuntaan? Kysymyksen aioimme esittää kolmansien maiden kansalaisille (ei pakolaiset, eikä turvapaikan hakijat) ja yhteiskunnan eri tasoilla toimiville organisaatioille, oppilaitoksille ja viranomaisille sekä palveluntuottajille.
Qutomo- projekti, kulttuuri- ja sukupuolisensitiivinen kotouttamispolku käynnistettiin 1.6.2012 kehittämään uudenlaista toimintatapaa kotouttamistyön välineeksi viranomaisille ja palveluntarjoajille. Kokemuksemme mukaan tarvitsemme uusia monikulttuurisuutta lisääviä, yhteiskuntaan osallistavia tapoja ja työvälineitä. Toimintamalli huomioi asiakastyössään asiakkaan kulttuurin ja sukupuolen. Kotouttamistyössä ja sen kehittämisessä vaikutusten aikaansaaminen riippuu oleellisesti toimijoiden kyvystä rakentaa toimivia vuorovaikutussuhteita sekä asiakkaisiin, että heidän omasta todellisuudesta käsin tarpeellisiksi katsomiinsa verkostoihin ja yhteistyökumppaneihin.
Naisresurssikeskus Pihlajaan on hakeutunut vuosien ajan enenevissä määrin maahan muualta muuttaneita naisia, eri puolilta maailmaa. Vuonna 2011 määrä oli n.180. Naiset ovat tulleet hakemaan apua erilaisiin, arkea ja elämää rasittaviin ongelmiin. Naisia on yhdistänyt heikko suomenkielen taito ja osalla myös hyvin heikko yhteiskunta-osaaminen. He eivät ole kotoutuneet ympäröivään yhteiskuntaan.