Työhyvinvointi ja työturvallisuus vaikuttavat resilienssiin
Teksti: Minna männikkö ja Sari Saukkonen
Kuva: Sari saukkonen
hyvinvointia edistäviin mahdollisuuksiin. Välttämättä ne, jotka hyötyisivät eniten, eivät lähde mukaan.
Kokeilut hahmottuivat toimenpiteiksi
Tartuimme hankkeessa muutamaan työhyvinvointiin ja -turvallisuuteen vaikut-tavaan osa-alueeseen. Laadimme materi-aaleja, joita lanseerattiin kahdessa Ahlstrom-Munksjön tuotantolaitoksessa. Olimme muka-na koko henkilöstölle suunnatuissa tyhy-tapahtumissa ja uudet materiaalit jäivät sen jälkeen käyttöön.
Keskustelimme Karhulan tehtaan henkilöstö-assistentti Ulla Korjuksen kanssa siitä, miten näitä materiaaleja on heillä hyödynnetty.
”Meillä on kaikissa taukotiloissa käytössä info-tv, jossa voidaan pyörittää mm. näitä hankkeessa syntyneitä infopaketteja”, Korjus kertoo. Lisäksi taukotiloihin voidaan laittaa esille samaa aihetta vahvistavat printtima-teriaalit.
Vinkit Vuoro- ja yötyöhön
Monissa teollisuusyrityksissä työtä tehdään ympäri vuorokauden. Näin toimitaan myös Ahlstrom-Munksjön tuotantolaitoksissa. Käytössä on erilaisia työaikajärjestelmiä, joille on yhteistä yövuorot. Karhulan tehtaalla tuotannon työntekijöistä suurin osa tekee 12 tunnin työvuoroja.
Yövuorot ja vuorotyö haastavat ihmisen kykyä sopeutua. Vaihtelevat tai muusta ympäris-töstä poikkeavat vuorokausirytmit ovat sekä
Käydessämme Ahlstrom-Munksjön lasikuitutuotteita valmistavilla Mikkelin ja Karhulan tehtailla kiinnitimme huomiota siihen, miten työturvallisuuteen on kiinnitetty runsaasti huomiota. Nopeallakin vierailulla saattoi havaita, että asia on näkyvästi esillä työympäristössä, käytännöissä ja seinille kiinnitetyissä infotauluissa.
Myös työntekijöiden hyvinvointia on mietitty. Ahlstrom-Munksjön tehtailla on tehty yhteis-työtä työterveyshuollon kanssa mm. niin, että työfysioterapeutti on käynyt tarkastamassa työpisteet ja työntekijöiden ergonomian. Itsestä huolehtimisen kulttuuria on pyritty edistämään mm. työhyvinvoinnin ja -turval-lisuuden teemaviikoilla.
Erittäin tärkeä osatekijä
on työntekijä itse.
Työntekijän turvallisuuden ja hyvinvoinnin takeeksi ei kuitenkaan riitä, että tilat, laitteet ja käytännöt on suunniteltu turvallisuus-näkökohdat huomioiden ja että niitä valvo-taan. Sekään ei riitä, että työnantaja tarjoaa lisäksi liikuntavälineitä tai välipala-auto-maatin tai kannustaa terveyttä ja hyvinvointia edistävään toimintaan.
Erittäin tärkeä osatekijä on työntekijä itse. Työntekijä voi omalla toiminnallaan aiheut-taa riskejä paitsi työprosesseille, myös terveydelleen ja hyvinvoinnilleen. Haasteeksi on havaittu, että vain osa tarttuu tarjottuihin
36