Älä lämmitä tulisijaa liikaa
Tyhjennä pesä ennen jokaista lämmitystä. Arinallisessa uunissa arina voi mennä halki tai vääntyä jos
se on tuhkan peitossa. Arinattomassa pesässä tuhka eristää pesää ja haittaa ilman kiertoa.
Polta vain kuivia ja puhtaita puita. Värillistä paperia, muovipinnoitteisia tuotteita, roskia, maalattuja tai
lakattuja puita uunissa ei saa polttaa.
Aloita puiden ladonta pesän takaosasta. Aseta puut pystyyn harvakseltaan. Sytytä kasan alta tai päältä
sanomalehdellä tai tuohella.
Toinen vaihtoehto on latoa puut vaakatasoon siten, että palamisilma pääsee kiertämään puiden välistä.
Isot puut alle, pienemmät päälle ja sytykkeet ylimmäiseksi. Jätä vapaaksi kolmasosa tulipesästä.
Kun puut syttyvät, voit sulkea kipinäverkot. Kun puut palavat hyvällä liekillä, voit sulkea suuluukut.
Uunissa, jossa ei ole arinaa pesän pohjalla, korvausilmaa johdetaan tulipesään suuluukun kautta. Suuluukun säädettävien reikien kautta tulipesään ohjataan paloilmaa.
Jos uunissa on arina tulipesän pohjalla, pidä tuhkapesän luukkua tai siinä olevia ilmarakoja auki.
Polta korkeintaan 1-3 pesällistä kerrallaan. Kun hiilloksessa on mustia ja välkkyviä oransseja kekäleitä,
mutta ei sinisiä liekkejä voi savupeltiä pienentää. Kun pesä on musta, pellin voi
työntää kiinni.
Muurattujen tulisijojen yleisin käyttövirhe on ylilämmittäminen.
Tulisijaa ei koskaan pidä lämmittää niin kuumaksi, ettei sitä voi kädellä koskettaa.
Aamulehti 26.1.2012
Lähteet: uunimuurari Jali Honkanen,
nuohoojamestari Jyri Sihvo
Karpalo tuottaa suuria satoja erityisesti lampien ja järvien
rantanevoilla sekä märillä avosoilla. Karpaloa voi poimia syyskuun
loppupuolelta lumen tuloon saakka ja lumen alta keväällä. Karpaloa
kannattaa poimia myös syksyn ensimmäisten pakkasten jälkeen sekä
keväällä, jolloin marjan sokeripitoisuus suurentunut ja happamuus
on vähentynyt.
Karpalo on useimpien luonnonmarjojen tapaan hyvä C-vitamiinin
lähde. Kovakuorinen karpalo on myös hyvä kuidun lähde.
Karpalon kirpeä maku johtuu erilaisista luontaisista hapoista:
omena-, sitruuna- ja bentsoehaposta.
Kuva: Anssi Leppänen / Yle
Karpaloa käytetään marjakeittoihin, puuroihin, uuniruokiin ja leivonnaisiin. Karpalot sisältävät luonnostaan marjojen säilymistä edistävää bentsoehappoa. Syyskarpaloissa on paljon hyytelöitymistä edistävää pektiiniä, joten niistä voi valmistaa helposti mainiota hyytelöä ja marmeladia. Makeammat kevätkarpalot sopivat mehun tai siman valmistukseen.
Lähde: Arktiset aromit