levä nelikymppinen entinen sohvaperuna. Entinen, sillä uuden
työpaikan myötä Marjo sai kokea, kuinka suuri vaikutus työ-
yhteisön kulttuurilla on liikunnallisen elämäntavan juurruttami-
sessa.
”Olen jäänyt koukkuun työmatkapyöräilyyn. Se on hetki
omaa aikaa, kun lapset on saatu päiväkotiin ja kouluun. Hel-
poksi sen tekee se, että työpaikalla pyörän saa suojaan tur-
valliseen paikkaan ja on hyvät suihkutilat. Lisäksi työpaikalla
on opastettu pyörän huoltamiseen, niin kulkupeli myös toimii”,
Marjo kertoo.
Marjon työpaikalla liikkuminen on tärkeä osa työn
tekoa. Viikkopalavereissa joka toinen kohta käsitellään istuen,
joka toinen seisten. Lounaalle lähtiessä käytetään portaita his-
sin sijaan, ja yhdessä käydään kokeilemassa erilaisia lajeja.
”Olemme tiimipalavereissa keskustelleet siitä, millaisilla
tavoilla voimme tuoda liikettä esimerkiksi työpisteellä olemi-
seen tai palavereihin.”
”Liikkeen lisääminen työpaikoilla syntyykin yhteisestä sopi-
muksesta”, muistuttaa liikunnallisen elämäntavan erityisasian-
tuntija Matleena Livson Suomen Olympiakomiteasta.
”Liikettä lisätään arkeen yksinkertaisilla, pienillä valin-
noilla, jotka eivät maksa mitään, mutta joilla on iso vaikutus
hyvinvointiin pitkällä aikavälillä.”
”
Jokainen
työhyvinvointiin
panostettu euro tulee
takaisin moninkertaisena.
Ei pelkkä henkilöstöetu
Henkilöstöliikunnan asema Suomessa on vahva. Henkilöstölii-
kuntabarometrin 2017 mukaan suurin osa työpaikoista tukee
henkilöstön liikkumista jollakin tavalla. Se on merkittävää, sillä
työelämä koskettaa noin 2,5 miljoonaa työikäistä, joista iso
osa liikkuu liian vähän ja istuu liian paljon. Tuoreen liikunta-
tutkimuksen mukaan 20 prosenttia suomalaisista aikuisista ei
harrastanut minkäänlaista liikuntaa vuonna 2018.
”Suomi ja työpaikat tarvitsevat lisää liikettä! Tutkittu tosi-
asian on, että sekä kroppa että päänuppi hyötyvät liikkeestä,
niin terveyden kuin työnteon näkökulmasta”, Livson muistuttaa.
Tutkimusten mukaan jokainen työhyvinvointiin panostettu
euro tulee takaisin moninkertaisena. Hyvin hoidettu henkilös-
töliikunta voi maksaa itsensä takaisin myös yhteisöllisyyden ja
työnantajamielikuvan kohentumisen kautta.
”Työnantajilla onkin merkittävä mahdollisuus vaikuttaa sii-
hen, että liikkumisesta tulee osa jokaisen työyhteisön arkea –
matkalla töihin, työpäivän aikana ja vapaa-aikana. Silloin lii-
42 proresto 4/2019
Marjo on pääkaupunkiseudulla IT-alan yrityksessä työskente-