”
Työntekijät
ovat yleensä
”Ne esimiehet, jotka itse ovat kehittymishaluisia, erottuvat
edukseen tässä. Tämä ryhmä haluaa myös osallistaa ihmisiä
ja ratkaista ongelmia yhdessä”, lisää Mäkiniemi.
Tutkimuksen yhteydessä järjestetyissä työpajoissa osa esi-
mielellään mukana miehistä kuvaili tekevänsä ja käsittelevänsä kyselyjä jo varsin
kehittämässä kyselyjen tekemisen kautta he voivat oppia itsestään ja kehit-
työhyvinvointia. jo pitkällä kehittämisroolinsa toteuttajina, ja heitä selvästi kiin-
rutiininomaisesti ja siitä kuormittumatta. Jotkut kertoivat, että
tyä esimiehenä. Tämä ”innostunut esimiestyyppi” näytti olevan
nosti mittaaminen ja kehittäminen.
Ei turhaa puuhastelua
Työntekijät taas ovat yleensä mielellään mukana kehittämässä
työhyvinvointia, jos vaikuttamismahdollisuus koetaan aidoksi.
Voimavara- ja ratkaisukeskeinen kehittämisote voi tutkijoiden
mukaan tukea kehittämisprosessia edistämällä pystyvyyden
tunnetta ja toiveikkuutta.
”Kyselyn pohjavireen tulisi olla mieluummin positiivinen
kuin negatiivinen – ja sen kautta pitää aina hakea jotain
olennaista itse kehittämiseen.”
Mäkiniemen vinkki kyselynikkarille on ammentaa oppia
organisaation strategiasta.
”Espoon tapauksessa arvostava vuorovaikutus oli yksi täl-
lainen kaupungin strategiassa mainittu asia, jonka toteutumi-
sesta arjessa tehtiin mittari. Kyselystä tuli hyvin suosittu ja eten-
kin päiväkotien johtajat ottivat sen omakseen.”
Kaikkivoipainen kysely?
Tutkimustuloksista paljastuu myös yllättävä seikka: osa esimie-
histä tuntui toivovan, että kysely ja sen väittämät käytännössä
tekisivät koko kehittämistyön – eli vastaajalle syntyisi niin isoja
oivalluksia, että ne korjaisivat kaikki ongelmat, oli se sitten
vaikkapa puutteellinen työmotivaatio tai töksähtelevä vuoro-
vaikutus työyhteisössä.
Tällöin esimiehen vastuulle jäisi lähinnä vain kyselyjen
lähettäminen ja vastaajien motivointi osallistua kyselyyn. Tämä
lienee kuitenkin varsin epärealistinen käsitys siitä, millä tavoin
vastaaminen voi saada ajatukset liikkeelle ja poikia toimintaa,
tutkimuksessa huomautetaan.
Kehittäjän keidas vaatii työtä
Tutkimuksen pohjalta syntyi Kehitä työhyvinvointia -sivusto,
joka on suunnattu erityisesti esimiehille, jotka haluavat kehit-
tää työpaikkansa työhyvinvointia. Sivusto ottaa tutkimushank-
keessa esiin tulleita esimiesten unelmia ja yrittää soveltaa niitä
käytäntöön. Sivustoon kuuluu mm. työhyvinvointi-kyselypohjia,
joita voi vapaasti käyttää kaikkiin ei-kaupallisiin tarkoituksiin,
ja erilaisia ratkaisukeskeisiä kehittämisvinkkejä.
Sivustoa kehitetään edelleen, mutta jo nykymuodossa se
on melkoinen aarreaitta kaikille työhyvinvoinnista kiinnostu-
neille.
”Sivuston uusi versio lanseerataan syksyllä”, lupaa Mäki-
niemi. n
4/2019
proresto 39