”Minulla ei ollut lapsena mitään paloa, että haluan johonkin tiettyyn
ammattiin. Ruoanlaitto kuitenkin alkoi kiinnostaa, koska siinä tehdään
käsillä ja se on hyvin konkreettista.”
Itsensä ylittämistä 24/7
Keittiössä Vottonen tajusi, että joka päivä on erilainen, joka päivä voi
oppia jotain – ja että omien rajojen tutkimisessa on jotain loputtoman
kiehtovaa.
”Välillä on hetkiä, jolloin mikään ei tunnu onnistuvan, vaikka raataa ja
tekee 12-tunnin päivää vaikka viikon. Mutta siitäkin pääsee yli ja menee
vain eteenpäin. Tämä duuni on itsensä jatkuvaa ylittämistä monella
tavalla.”
Helsingin fine dining -piireihin Vottonen ui pikkuhiljaa. La Cocinassa ja
Savoyssa tehtyjen pätkien jälkeen 23-vuotias nuori lupaus pääsi koko valtakunnan kuumimpaan keittiöön Chez Dominiqueen. Dompalla oli vuonna
2006 kaksi Michelin-tähteä, kansallinen sädekehä – ja keittiössä todellinen työhevonen. Vottonen puski neljä vuotta duunia ja vastasi lopulta
ravintolan lämpimästä puolesta. Pariin vuoteen Vottonen ei missannut
yhtään lounasta tai illallista, vaan oli aina rivissä.
”Se oli tosi opettavaista aikaa, jolloin eräänlainen henkinen äärilaita
tuli tutuksi”, hän muotoilee.
Missä menet, fine dining?
Chez Dominiquen jälkeen CV on täyttynyt tasaiseen tahtiin: G.W. Sundmans pariinkin kertaan, Luomo, Sasso, Olo… tosin Vottosta selvästi harmittaa, että moni huippuravintola on joutunut laittamaan lapun luukulle
viime vuosien aikana. Luomo, Sundmans ja Chez Domi ovat joukosta
poissa ja fine dining etsii itseään.
16 proresto 4/2016