Joensuun Enon koulu voitti keväällä neljättä kertaa järjestetyn valtakunnallisen kouluruokakilpailun.
SUOMESSA KOULURUOKA nousee otsikoihin tasaisin väliajoin. Sitä kritisoidaan, sen tärkeydestä halutaan muistuttaa tai kansaa kuohuttavat kouluruokaa koskevat muutokset, kuten kasvisruokaan keskittynyt päivä kerran viikossa.
Maksuton kouluruoka tarjoillaan peruskoulun oppilaille sekä lukiolaisille ja ammatillisen perusasteen opiskelijoille ainoastaan Suomessa ja Ruotsissa. Muualla se on kustannettava itse tai otettava kotoa eväsrasia mukaan. Maksuton kouluruoka on siis harvinainen ilmiö ja siitä onkin syytä olla ylpeä. Suomessa maksuton kouluruoka on ollut valtakunnallinen käytäntö jo vuodesta 1948.
Kouluruuassa tai ruokatunnissa on kyse myös muusta kuin itse ruuasta. Se rytmittää koulupäivää ja on monelle välitunnin tavoin hetki viettää aikaa kavereiden kanssa, vaihtaa kuulumisia ja jakaa tunteitaan niin oppitunneista kuin opettajistakin. Ruokatunti onkin usein päivän kohokohta.
”
Jos ruoka ei mene syöjilleen kaupaksi, kokeillaan muuta tapaa vaikuttaa ympäristöasioihin.
Kouluruokaa koskevat säädökset edellyttävät terveellistä, maittavaa ruokaa. Säädöksissä on omat haasteensa, mutta ammattitaitoinen keittäjä loihtii tiukkoja määräyksiä noudattaen ravitsevan aterian. Kouluruuasta on tullut Suomessa jopa itsestäänselvyys, mutta samalla se on äärimmäisen tärkeä osa koulupäivää. Joillekin lapsille ja nuorille kouluruoka voi olla päivän ainoa lämmin ateria.
Kun kouluruoka ei maistu Kouluruokaan liittyy myös ongelmia: ruokaa menee paljon roskiin, toisaalta moni jättää kouluruuan väliin päivittäin. Jälkimmäinen ilmiö on siinä mielessä huolestuttava, että kouluruuan tulisi täyttää kolmannes koululaisen päivittäisestä ravintotarpeesta. Moni ei myöskään ajattele hävikkiruokaa tai roskiin päätyvän ruuan määrää.
Pääsääntöisesti kouluruoka on hyvää, mutta jokainen osaa nimetä sen yhden kamalan kouluruuan. Jollekin se oli aikoinaan limainen nakkikastike, toiselle stroganoff ja kolmannelle pinkeät kumiperunat. Moni muistaa myös sen suosikin. Siitä huolimatta kaikille kouluruoka ei kelpaa, vaan se jätetään väliin ja korvataan usein epäterveellisellä vaihtoehdolla.
Kouluruuan jättävät syömättä pääsääntöisesti teini-ikäiset oppilaat. Ruoka korvataan herkuilla, kuten suklaapatukoilla, virvoitusjuomalla tai suolaisella roskaruualla. Ilmiö on huolestuttava, mutta varsin tavallinen. Kyse ei kuitenkaan ole koulu-
32 proresto 3 – 4 / 2018