proresto 3/2016 | Page 14

”Lautasia täytetään enemmän ja enemmän kasviksilla, eikä tämä sinänsä ole uusi asia, vaan alkoi jo 10 vuotta sitten. Nyt ollaan vain entistä tietoisempia ja vaativampia kasvisten suhteen”, Antila pohtii. nykylaajuudessakaan ole mitään varsinaisesti vikaa, sillä työntekijöitäkin on palkkalistoilla jo 130. Entä miten ”sarjaravintoloitsija” neuvoisi muita, joilla itää ajatus omasta ravintolaimperiumista, suuresta tai pienestä? Ravintolakoulu Perhon ja Haaga-instituutin kasvatti tietää, että koulusta voi saada oppia vain rajallisesti: hänen mukaansa alan oppilaitoksista saa ”hyödyllisiä työkaluja”, mutta jokaisen on itse noustava kisällistä mestariksi. Jos motivaationa on saada naama telkkuun ja gourmet-kirja ulos, voi alan unohtaa saman tien. ”Neuvoksi annan, että mieti vielä kaksi kertaa, sillä ei tämä ala niin ruusuista ole. Mutta niille jotka ovat vakavissaan, sanoisin että kannattaa kierrellä erilaisissa paikoissa ja tutustua liikeideoihin. Vaikka olisi miten hyvä ruuanlaittaja, se ei riitä mihinkään, vaan pitää osata numerot ja tietää, miten johdetaan.” Siunaus ja kirous Antilan mukaan ruokakulttuurin nyanssien läpimurto osaksi valtavirtaa on kaksiteräinen miekka: toisaalta on hienoa, että ruoka on yhtäkkiä jokamiehen laji ja kaikkien huulilla. Toisaalta esimerkiksi TV-kokkien esiinmarssi on iskostanut nuoreen sukupolveen ihmeel