Kylmälaitteen energiankulutustesti kestää 48 tuntia, ja kulutus mitataan viimeisen 24 tunnin aikana. Kahrolan mukaan testiin sisältyy mallista riippuen säännöllistä oven avaamista, millä mallinnetaan ammattikäytössä olevan laitteen käyttöä. Oven aukaisu siis huomioidaan energiankulutusta mitatessa.
” Itse uskon, että mittaustulos on keskiarvoisesti ihan kohdallaan, mutta varmasti on olosuhteita, joissa energiankulutus on korkeampi kuin testi antaa ymmärtää.”
KUVA: MOTIVA OY / JARI AALTO
”
Kylmälaitteiden käyttäjillä on suurin vastuu energiansäästöstä.
” Energiamerkintä helpottaa hankintakriteerien tekemistä julkisia hankintoja tehtäessä. Siinä mielessä on todella hienoa, että energiamerkinnät on saatu myös ammattilaitteisiin”, Motiva Oy: n asiantuntija Elina Ovaskainen toteaa.
Määräykset tiukkenevat, laitteet kehittyvät Uudet ekosuunnitteluvaatimukset astuvat voimaan vaiheittain. Tammikuussa 2018 otetaan käyttöön uusia energiatehokkuusluokkia. Siihen asti markkinoilla saa olla E-luokan tai sitä huonommilla luokituksilla olevia laitteita, minkä jälkeen kyseiset luokitukset poistetaan käytöstä muilta paitsi tropiikkimallin laitteilta. Tämä karsii jonkin verran markkinoilla olevia laitteita.
Siirtymäaikaa on muutama vuosi, mutta kylmälaitteiden suunnittelijoilla on jo täysi työ saada tulevat mallistonsa vastaamaan tiukentuvia määräyksiä. Laitteita valmistaville yrityksille ne ovat haaste, mutta tuloksena voi olla entistä parempia laitteita.
” Siinä on se hyvä puoli, että yrittäjä pysyy virkeänä. Ne laittavat tuotannon suunnittelijat miettimään parempia ratkaisuita”, Hannu Virtanen sanoo.
Hän olisi silti jättänyt kylmävetolaatikot direktiivin ulkopuolelle kylmäsäilytysvitriinien ja pitsapenkkien tapaan.
Fluorattuja kasvihuonekaasuja tai otsonikerrosta heikentäviä aineita sisältävien laitteiden asentamiseen ja huoltoon asetettiin entistä tarkempia määräyksiä Euroopan parlamentin ja neuvoston antamalla asetuksella jo vuonna 2014, mutta se on astunut nyt voimaan myös Suomessa valtioneuvoston asetuksella.
Vuoden 2020 alusta lähtien rajoitetaan HFC-yhdisteiden eli fluorihiilivetyjen käyttöä kylmäaineena. Asetus laittaa kylmälaitteiden koneistot uusiksi, joten suunnittelijoilla riittää työsarkaa.
Virtanen pitää ympäristöille haitallisten aineiden rajoittamista hyvänä asiana.
” Senhän lähtökohta on, että nämä aineet olisivat ympäristöystävällisempiä.”
Kylmäaineet ovat aiheuttaneet päänvaivaa aikaisemminkin. Virtanen muistelee, että parhaillaan on käytössä neljäs aine 26 vuoden aikana, jonka hän on toiminut alalla. Hän pitää todennäköisenä, että yritys alkaa käyttää kylmäaineena propaania vuonna 2020 ja toivoo, että sillä pärjättäisiin jonkin aikaa.
” Tuskin sekään on viimeinen. Varmasti jossakin vaiheessa keksitään taas parempi aine.”
Laitteesta pidettävä huolta Tuotekehityspäällikkö Ari Kahrola myöntää, että kylmäaineisiin liittyvät uudet asetukset teetättävät hyvin paljon töitä. Hieman pidemmällä aikavälillä päätöksen merkitys on tätäkin isompi, sillä HFC-aineiden huoltokäyttö kielletään vuoden 2030 alussa.
Ammattikäyttöön tarkoitettujen kylmälaitteiden hankinnoista päättäville tämä asettaa haasteen. Vaarana on investoida laitteisiin, joiden huoltokustannukset voivat nousta asteittain erittäin korkeiksi 2020-luvun aikana.
Motivan asiantuntija Elina Ovaskainen ei näe suurta huolta julkisen sektorin kylmälaitehankinnoista, vaan kokee asetuksen aiheuttavan haasteita lähinnä huoltoyrityksille ja valmistajille.
” Julkisia hankintoja ajatelleen markkinoilla olevat laitteet ovat käsittääkseni sen verran edelläkävijöitä, että en ole ainakaan itse kuullut, että tämä olisi aiheuttanut suurta huolta.”
Tiukentuvista asetuksista ja energiantehokkuuden parantumisesta huolimatta kylmälaitteiden käyttäjillä on suurin vastuu energiansäästöstä. Hannu Virtanen kehottaa ravintoloitsijoita puhdistamaan kylmälaitteensa säännöllisin väliajoin. Varsinkin lauhduttimet ja höyrystimet kannattaa pitää puhtaina.
” Sehän on meidän alan ongelma, että kun käymme asiakkaidemme luona, niin heiltä täytyy aina kysyä, milloin he ovat puhdistaneet laitteen höyrystimen tai lauhduttimen. Ilma ei kulje lauhduttimen läpi, jos se on likainen, jolloin koneen energiatehokkuus heikkenee.” n
38 proresto 3 / 2016