TOIMITUKSELTA
HORECA MYRSKYN SILMÄSSÄ
KORONAKRIISIN JOHDOSTA matkailu- ja ravintola-alan yritykset ovat menettäneet suuren osan liikevaihdostaan . Matkustus- , kokoontumis- ja ravintolarajoitukset sekä etätyösuositus ja oppilaitosten siirtyminen etäopetukseen ovat romahduttaneet monien matkailu- ja ravintolayritysten palvelujen kysynnän .
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry : stä todetaan , että käytännössä kaikki sen edustamat matkailu- ja ravintola-alan toimialat ovat menettäneet suuren osan liikevaihdostaan . Hotellien lisäksi suurimpia kärsijöitä ovat olleet henkilöstö- ja opiskelijaravintolat , yökerhot ja muut ravintolat , huvipuistot , festivaalit sekä kongressi- ja messukeskukset .
MaRan jäsenkyselyn mukaan esimerkiksi pääkaupunkiseudun hotellien liikevaihto laski vuonna 2020 noin 70 prosenttia edeltävään vuoteen verrattuna . Lähes 60 prosenttia pääkaupunkiseudun hotellien työntekijöistä oli viime vuonna lomautettuna .
Matkailu- ja ravintola-alan yritysten ja niiden työntekijöiden ahdingon odotetaan syvenevän aina siihen asti , kunnes riittävä osa väestöstä kotimaassa ja ulkomailla on rokotettu koronavirusta vastaan . Samalla yritysten tappiot kasvavat mitä pidemmälle aikaa kuluu .
MaRan arvion mukaan liiketoiminta normalisoituu huomattavalla viiveellä rajoitusten purkamisen jälkeen .
Marraskuussa 2020 valmistuneen MaRan ravintolaruokailun trenditutkimuksen mukaan ravintolaruokailun määrä tullee kuitenkin palaamaan ennalleen koronapandemian jälkeen . Tutkimuksen valossa lähes kolme neljästä kuluttajasta aikoo käyttää ravintolapalveluja tulevaisuudessa yhtä paljon kuin ennen koronakriisiä . Lisäksi 12 prosenttia aikoo käyttää ravintolapalveluja enemmän kuin ennen koronakriisiä ja 13 prosenttia vastaavasti vähemmän kuin ennen koronakriisiä .
Ravintolaruokailun trenditutkimus myös paljastaa , että 75 prosenttia kuluttajista aterioi ravintolaruokaa vähintään kerran kahden viikon aikana viime vuonna . Koronapandemia on pudottanut tätä prosenttia , mutta kolme neljästä suomalaisesta on siis edelleen käyttänyt ravintoloiden palveluja ainakin pari kertaa kuussa .
Tutkimus paljastaa , että ruoan laatu on palannut – yhden välikauden jälkeen – tärkeimmäksi ruokailupaikan valintaan vaikuttavaksi tekijäksi . Valintaperusteista merkitystään ovat nostaneet laadun lisäksi mm . tietyn ruokalajin saanti ja ravintolan maine tai imago . Ravintolan sijainnin merkitys puolestaan on pudonnut kärkisijalta toiseksi tärkeimmäksi perusteeksi . Edullisen hintatason merkitys ruokailupaikan valintakriteerinä on laskenut huomattavasti .
MaRan pääekonomisti Ari Peltoniemi on arvioinut , että korona-ajan voittajia ovat hampurilaiset ja pizzat , joiden tarjonta ja valikoima ovat kasvaneet samalla kun ihmiset himoavat lohturuokaa . Hampurilaisten ja pizzojen yhteenlaskettu määrä aterian pääruokana kasvoi vuoden 2018 tutkimuksen 24 prosentista 31 prosenttiin . Kasvisruoan ja salaattien kysyntä aterian pääruokana vastaavasti laski vuoden 2018 tutkimuksen 11 prosentista 9 prosenttiin .
Koronan vuoksi aterioita on luonnollisesti nautittu ravintoloissa paikan päällä huomattavasti aiempaa harvemmin . Kun vuoden 2018 ja 2016 trenditutkimuksissa noin 90 prosenttia kuluttajista oli syönyt edellisen aterian paikan päällä ravintolassa , nyt tuo osuus oli laskenut 68 prosenttiin . Tämä tarkoittaa , että lähes kolmannes kuluttajista ottaa aterian mukaan tai se toimitetaan heille kuljetuspalvelua käyttäen .
Ravintolaruoan kuljetuspalveluille on tilausta myös tulevaisuudessa , sillä 13 prosenttia kuluttajista aikoo käyttää niitä jatkossakin enemmän kuin ennen koronakriisiä .
Myrsky raivoaa vain aikansa – eikä syöminen lopu koskaan .
Lukeaksesi sähköisen proreston klikkaa itsesi osoitteeseen : www . proresto . fi
Lehden sähköisen version lukeminen ei vaadi erillisiä tunnuksia ja on täysin maksutonta .
JUSSI SINKKO
8 proresto 2021