nista ja ruoan ilmastovaikutuksista puhuttaa entistä enemmän , kasvavat myös tuotantoon liittyvät ympäristöpaineet .
Kiinnostus ilmaston huomioivaa ruokailua kohtaan on jo nähtävissä etenkin arjessa , ja enemmistö suomalaisista olisi jopa valmis maksamaan enemmän eettisesti ja ilmastoystävällisesti tuotetusta ravintolaruoasta .
Ravintoloiden kehityskaarelle on leimallista kokeilukulttuuri . Ravintoloita tehdään asiakas edellä . Ilmiö näkyy selvästi liikepaikkojen valinnassa : tulevaisuuden ravintolat menevät sinne , missä asiakkaat ovat . Esimerkiksi kauppakeskusten ravintolatarjonta on jo nyt tasokkaampaa ja monipuolisempaa .
Ravintoloita tehdään asiakkaita varten , mutta vaihtelevat vaatimukset tekevät muutoksessa mukana pysymisestä haastavaa . Ravintolan konseptissa ei sulkeuduta yhden maan keittiöön tai tiettyyn vakiintuneeseen konseptiin , vaan rikastetaan omaa toimintaa jatkuvasti eri puolilta tulevien ilmiöiden kautta . Kuitenkin niin , että kaikki tämä tehdään ravintolan tyyliin sopivasti .
Raja-aidat murtuvat Ravintola-alan perinteiset raja-aidat ovat murtumassa : ravintolat tulevat ruokakauppoihin , ravintolaruoka kuljetetaan koteihin . Musiikkifestivaaleille mennään nauttimaan juomasta ja
”
Ravintoloista haetaan elämyksiä , joita kotikeittiöissä ei pystytä toteuttamaan .
ruoasta , fine dining -ravintolassa seurataan ruoan valmistusta – tarjolle tulee entistä yksilöllisempiä kokemuksia , ravintola-ala muuttaa muotoaan ja moninaistuu .
Ulkona syöminen on yhtä lailla perinteistä ravintolaruokailua kuin katuruokaa ja tilauspalveluja , laadukasta fast casualia ja ruokahifistelyä . Lisäksi tästä kaikesta on vieläpä tullut osa päivittäistä arkeamme .
Perinteistä ravintolakenttää täydentävät erilaiset ruokaalan toimijat katuruokayrityksistä pop up -ravintoloihin . Yksilöllistyminen näkyy vahvasti myös ketjuravintoloiden toiminnassa ; ketju saattaa olla taustatoimija ravintoloitsijan antaessa
40 proresto 2021