kokonaisuuksia rakennetaan. Aina ei tiedetä, että
samaan järjestelmään voidaan yhdistää sekä perinteinen
kulunvalvonta, mobiiliavaimet että elektromekaaniset avaimet
ja näiden lisäksi palo- ja rikosilmoittimet ja kameravalvonta,”
Hällfors toteaa ja lisää, että myös hankintojen sopiviksi
kokonaisuuksiksi keskittämistä kannattaa miettiä, ja vaatia
toimittajilta yhteensopivuutta.
”Ratkaisut siirtyvät kiihtyvällä tahdilla avaimettomiksi, ja
tässä muutoksessa ihmisten tunnistaminen on avainkysymys
sekä turvallisuuden valvonnassa että kulunhallinnassa”, pohtii
Hällfors. Täytyy tasapainotella helppouden, tietosuojan ja
turvallisuuden välillä: kuluttajat ja työntekijät eivät halua tulla
joka hetki tunnistetuksi, mutta toisaalta he haluavat kulkea
joustavasti.
”Jotta ratkaisumme täyttää nämä ehdot, on yhdistettävä
biometriikkaa (kasvot, sormet, kävelytyyli) sekä sähköisiä
tunnisteita (älypuhelin, älykello, sormus, jopa siru), joita
voidaan käyttää tilanteen mukaan.”
Monessa Aasian suurkaupungissa biometrinen
tunnistaminen on jo arkea. ”Meillä Suomessa tähän tarvitaan
myös vahvaa lainsäätäjän ohjausta, jotta kehityksen ohella
turvataan kuluttajien oikeudet”, linjaa Hällfors.
18 proresto 1/2019
”Myös siinä voi parantaa, miten kustannustehokkaita