”
Ei kaikkien tarvitse
pelata samassa
gourmet-turnauksessa.
MITÄÄN MARKKINOINTITUTKIMUSTA tai trendiraporttia ei
tarvittu. Konsepti tuli suoraan sydämestä: tehdä raivostuttavan yksinker icolas
taista ja hyvää ruokaa. Ravintola Baskeri & Basson perustajat N
Thieulon ja Kalle Kiukainen halusivat simppelin kortteliravintolan, johon
ihmiset tulevat syömään, juomaan ja viihtymään. Näin myös tapahtui.
Some-rumpu on lyönyt viestiä ja media ruokkinut kiinnostusta uuteen
bistroon – ja väkeä tulvii ovista ja ikkunoista.
”Meillä on 45 asiakaspaikkaa ja joka ilta ne myydään täyteen – kahdesti”, toteaa Thieulon.
Tammikuun lopussa haastateltu omistajakaksikko on iloinen – ja huojentunutkin – siitä, että kaikki on sujunut niin hyvin. Toki kaksikko osasi
uumoillakin menestystä, koska tilat Tehtaankadun länsipäässä sijaitsevassa Mestaritalossa ovat juuri oikeanlaiset – ajan huolella marinoiman
paikan look on sopivan raffi ja autenttinen.
Vanha sielu
Ja vaikka avajaisia vietettiin 10.11.2015, jo ihan pienellä mielikuvituksella
asiakas pääsee vaikkapa vuoteen 1915; sen verran elettyä elämää paikassa on. Hyvä osa huonekaluista on käytettyjä ja esimerkiksi baaritiskiä
koristavat lattialaatat, jotka muistuttavat tiloissa ammoisina aikoina toimineesta Fazerin tehtaasta.
”Vuokraisäntä sanoi, että hänellä on kellarissa tallella vanhoja laattoja.
Keksittiin niille sitten käyttöä”, Thieulon naurahtaa.
Parivaljakko on kulkenut pitkän tien päästäkseen tähän pisteeseen.
Thieulon ja Kiukainen tapasivat nelisen vuotta sitten Ravintola Murussa,
jota Thieulon oli mukana perustamassa. Miehet huomasivat pian, että
näkemykset ”täydellisestä bistrosta” osuivat harvinaisen hyvin yksiin ja
firma perustettiin huhtikuussa 2014. Mutta se täydellisen tilan metsästys?
– Siitä tulikin pitkä saaga.
10 proresto 1/2016
”Kävimme monessa paikassa tutustumassa, mutta aina tuntui, että
emme pysty toteuttamaan avokeittiökonseptia haluamallamme tavalla”,
Kiukainen kertoo.
Napakymppi!
Kiinteistönvälittäjälle annettiin tarkat nuotit siitä mitä haettiin ja toivottiin
parasta. Eräänä päivänä puhelin sitten soi.
”Tämä nykyinen tila on sataprosenttinen unelma”, Thieulon hehkuttaa. ”Se fiilis tuli vahvasti heti silloin alussa, että odottakaas vaan,
tästä tulee tosi makee juttu.”
Tiloja rempattiin ja sisustettiin pieteetillä ja visio pysyi mielessä
kirkkaana – olkoonkin, että kun kolme kuukautta katselee pölyn peittämää salinraakiletta, usko on välillä koetuksella, miehet myöntävät.
Avajaisissa lamppu sitten syttyi lopullisesti:
”Kun kaiken viimein näki valmiina ja ihmiset tulivat ja todella nauttivat olostaan, niin silloin sen tajusi”, myhäilee Kiukainen.
Keep It Simple, Stupid
Ja sitten se ruokapuoli. Ravintolassa tarjotaan safkaa, jota herrat itsekin tykkäävät syödä: raaka-ainelähtöistä, konstailematonta murkinaa.
Miesten mielestä alan ammattilaisten helmasyntinä on liiallinen näyttämisen halu, mikä usein tarkoittaa sitä, että ruokaa ei uskalleta jättää
simppeliksi. Syntyy vaahtoa ja geeliä ja jos jonkin sortin taideteosta,
mutta kaksikon mielestä ”ne paikat” ovat sitten asia erikseen – ei kaikkien tarvitse pelata samassa gourmet-turnauksessa.
”Meiltä saa hyvää lihaa tai vaikka hyvän salaatin – ja asiakas viihtyy”, Thieulon toteaa. ”Reiluun meininkiin” kuuluu, että bistrossa ei
asiakkaalle tyrkytetä 70 eurolla viinipulloa, jonka sisäänostohinta on
kymppi.