HENKILÖBRÄNDÄYS ON trendi alalla kuin alalla. Ravintola-ala ei ole poikkeus. Sosiaalinen media tukee tätä ajattelumallia, sillä jokaisesta ihmisestä on tullut jollain tavalla oma henkilöbrändinsä. Henkilöbrändäys on tärkeintä juuri erottumisen kannalta: kuka tahansa voi puhua itselleen merkityksellisestä asiasta parhaimmillaan tuhansille ihmisille, mikäli tekee sen eteen myös töitä.
Yrittäjä Natalia Tolmatsova on keskittynyt ruoka- ja ravintola-alan markkinointiin painopisteenään erityisesti digitaalinen markkinointi ja viestintä. Hän on kirjoittanut ja kuvannut Halparuokakirjan yhdessä ruokabloggaaja Alisa Wilskan kanssa. Lisäksi hän ylläpitää suosittua WTD-blogia, jota on julkaissut jo vuodesta 2011 lähtien. Ravintolat ja samalla ruoka ovat vuosien saatossa tulleet yhä tärkeämmäksi osaksi Tolmatsovan WTD-brändiä ja aina useampi yhteistyö toteutetaan Suomen suurimpien elintarvikealan yritysten kanssa.
” Kun ihmiset tunnistavat henkilön, heille syntyy samalla tietynlainen kiintymyssuhde – kuten mihin tahansa brändiin. Tällä on puolestaan merkitystä sitoutumisen ja sitouttamisen kannalta, mikä on mielestäni tärkeämpää kuin mahdollisimman suuri tavoittavuus”, pohtii Tolmatsova henkilöbrändäytymisen etuja verrattuna markkinointiin.
KUVA: SAM JAMSEN
”
Ravintoloitsijan brändi on eräänlainen vakuutus ja vastuu.
Natalia Tolmatsova uskoo henkilökohtaisen innostuksensa alaa kohtaan näkyvän myös työnsä laadussa.
Yrityksensä kautta Tolmatsova hoitaa useamman ravintolan markkinointia ja ylläpitää näiden sosiaalista mediaa. Hän näkee omana vahvuutenaan erityisesti brändäyksen ja konseptoinnin. Näitä Tolmatsova on tehnyt jo ennen yrityksensä perustamista markkinointitoimistossa. Kesän päätteeksi hän teki kuitenkin päätöksen jättäytyä päivätöistään ja ryhtyä kokopäiväiseksi yrittäjäksi. Suuri intohimo ruokaan ja ravintoloihin meni lopulta edelle.
” Ansaitun näkyvyyden kannalta ravintoloitsijan henkilöbrändillä on suuri painoarvo. Median on helpompi tarttua aiheisiin, kun taustalla on valmiiksi tuttu kasvo. Etenkin ravintolan avaamisen aikaan ansaittu näkyvyys on tärkeää ja liikuttaa kuluttajia kokeilemaan ravintolan palveluja”, pohtii Tolmatsova, joka uskoo henkilökohtaisen innostuksensa alaa kohtaan näkyvän myös työnsä laadussa.
” Pitkällä aikavälillä katsottuna ravintolat ovat kuitenkin samalla viivalla. Ruoan laadulla, asiakaspalvelulla ja yleisellä palvelukokemuksella on väliä. Asiakas tulee saada syömään ei ainoastaan kerran, vaan toistuvasti.”
Tolmatsovan mukaan kanta-asiakkaat, jotka tulevat aina uudelleen ja suosittelevat ravintolaa tuttavilleen, ovat avainasemassa. Suomi ei kuitenkaan ole niin iso maa, että yksikään ravintola pysyisi pystyssä vain uusien asiakkaiden tuomalla rahalla.
Ravintoloiden lisäksi asiakkaat viihtyvät sosiaalisessa mediassa Henkilöbrändäyksen ohella digitalisaatio helpottaa ravintoloiden markkinointia. Suomessa digitalisaatiota ei silti ole hyödynnetty niin hyvin kuin se olisi mahdollista. Monen ravintolan sosiaalisen median presenssi on lähes olematon tai ravintolan laatu ei näy digitekemisessä niin hyvin kuin voisi. Tolmatsova on samaa mieltä.
” Lähtökohtaisesti markkinoinnissa pitää ajatella kohderyhmä edellä. Suurimman osan ravintoloista asiakaskunta viettää sosiaalisessa mediassa kuitenkin paljon aikaa.”
Esimerkkinä Tolmatsova nostaa esille asiakkaansa Naughty BRGR: n, jonka sosiaalinen media on otettu
46 proresto 1 – 2 / 2018