VAIN YHDEN HOTELLIN TÄHDEN
NORJALAISEN LIIKEMIEHEN PITKÄ PINNA TOI JÄTKÄSAARELLE OMAN MAAMERKIN
TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVAT: KUVATOIMISTO KUVIO OY
Helsingin hotelliskenen uusi tulokas Clarion Hotel Helsinki kirvoittaa ohikulkijan huulilta sen vau!: n jota vastaavilta kohteilta yleensä odotetaan. Mutta ennen kuin hotelli marraskuussa 2016 avasi ovensa, takana oli yhdeksän vuoden odysseia.
19 HOTELLIA Ruotsiin ja Norjaan rakentanut norjalaissijoittaja Arthur Buchardt iski silmänsä Helsinkiin jo 2007, mutta ensimmäinen yritys – sveitsiläisvoimin kehitetty rynnäkkö Katajanokalle – oli epäonnistunut.
Buchardt oli ihmeissään, mutta ei lannistunut. Hän oli sentään rakentanut ensimmäisen hotellinsa Lillehammeriin jo 1990-luvun alussa ja tiesi, että hyvää kannattaa odottaa. Helsingin kaupungin vinkki oli kokeilla maihinnousua vähän lännempää, Jätkäsaaresta.
Sitten helsinkiläisen arkkitehti Aki Davidssonin puhelin soi. Toisessa päässä oli Buchardt, jolla oli aikaa kolme tuntia ennen lentoa takaisin Osloon – ja halua keskustella hotelliprojektista. Miehet tapasivat ja yhteinen sävel löytyi yllättävänkin helposti.
33 vai 16 kerrosta? Davidsson-Tarkela Oy sommitteli Jätkäsaareen upean, 33-kerroksisen tornihotellin, jolle tuli mittaa 113 metriä. Hanke kuitenkin kaatui kaupunginvaltuuston äänestyksessä, tiukimmalla mahdollisella erolla( 43 – 42). Kyseessä oli pysäyttävä hetki, koska vähään aikaan ei tiedetty, mitä tapahtuu seuraavaksi – vetääkö norjalaismiljonääri pelimerkkinsä turhautuneena pois vai jatkuuko vääntö?
Umpikujan mursi olemassa oleva asemakaava, joka mahdollisti 16-kerroksisen rakennuksen pystyttämisen tontille. Mutta” puolet pois” ‐ohjeistus sisälsi omat haasteensa: 33-kerroksiseen torniin oli ladattu kosolti konferenssitilaa, joka ei enää mahtuisi mukaan matalammassa versiossa. Ratkaisu löytyi yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa: Buchardtille tarjottiin vanhaa makasiinirakennusta käyttöön, ja arkkitehdit ryhtyivät oitis selvittämään asiaa.
Makasiinista ankkuri Pian huomattiin, että makasiinista saataisiin kokonaisuudesta puuttuva kongressiosa. Lars Sonckin suunnittelema makasiini oli suojeltu rakennus, jolle oli vaikea löytää järkevää käyttöä – mutta Davidsson-Tarkelan suunnitelma sopi kuin hansikas käteen. Pieneksikään kongressiosaa ei voi väittää, sillä uuteen tapahtumakeskus Makasiiniin mahtuu tuhat vierasta.
Kun makasiini otettiin mukaan kokonaisuuteen, hahmottui myös kahden tornin konsepti, joka kantoi maaliin asti. Rakennusmassa jaettiin kahdeksi torniksi, joilla oli nostattavaa fiilistä: torneihin haluttiin vetreää vertikaalisuutta.
50 proresto 1 – 2 / 2017