Koetuskivenä modifiointi
Juha Nieminen Sarlin Oy:stä on samoilla linjoilla: hänen
mukaansa on sitkeä myytti, että isoissa firmoissa on aina
Niemisen mukaan tämä ajattelumalli toimii usein siihen asti,
allokoitu resurssit ja asiantuntijat hoitamaan turvallisuuspuolta,
kunnes eteen tulee konelinjan modifiointi. Kokonaan uuden
kun taas pienemmissä yrityksissä ei.
konelinjan kanssa on nimittäin vähemmän pähkäiltävää kuin
”Suhtautuminen työturvallisuuteen ei ole riippuvainen yri-
sellaisen, jossa yhdistellään uutta ja vanhaa. Modifioinnissa
tyksen koosta. Ratkaisevaa on tahtotila: halutaanko asiat
vain harvojen rahkeet riittävät hallitsemaan kokonaisuuden,
tehdä kunnolla vai ei.” Esimerkiksi direktiiviryteikössä pär-
Nieminen tietää.
jää Niemisen mukaan kyllä, kun on riittävän päättäväinen ja
Myös juridiselta kannalta asia on merkittävä: laitteen omistaja ei aina tiedosta, että kun laitetta muutetaan, hänestä tulee
haluaa oikeasti ottaa asioista selvää.
’koneellinen valmistaja’ ja sitä myöten erityisen vastuullinen
Kun aivot lyö tyhjää
taho.
Joskus on lähdettävä liikkeelle ihan perusasioista. Koneiden
kanssa työskenneltäessä on pidettävä huolta siitä, että kone
soveltuu suunniteltuun käyttötarkoitukseen ja toimii asian
mukaisesti. Koneen suojalaitteiden tulee olla paikoillaan ja toimintakunnossa – ja erityisesti hätäpysäytyslaitteiden tulee olla toimintakuntoisia.
Koneita ei saa ylikuormittaa, eikä käyttää ilman
asianmukaista koulutusta.
Ja sitten se mustin hetki. Se, joka poistaa
koneesta suojalaitteen tai tekee sen toimimattomaksi, syyllistyy vakavaan työturvallisuusmääräysten rikkomukseen – mutta näin kuitenkin tapahtuu
jatkuvasti. Nieminen myöntää itsekin miettivänsä
aina silloin tällöin, mitä ihmisen mielessä liikkuu,
kun hän poistaa jonkin osan turvallisuudesta tietoisesti.
”
Melu on edelleen
se kaikkein suurin
työsuojeluongelma.
”Uudessa EN 14119 standardissa on arvioitu
asiaa siltä kannalta, että saavutetaanko turvalaitteiden ohittamisella jotain hyötyä. Jos mitään hyötyä ei ole saatavissa,
Toinen puoli Niemisen työssä on suojella itse teollista pro-
turvallisuusratkaisu voi olla kevyempi. Sen sijaan jos ihminen
sessia – ja aika monessa tapauksessa kysymys on myös siitä,
uskoo hyötyvänsä jotain turvalaitteiden ohittamisesta, kiusaus
että prosessia varjelemalla varmistetaan ihmistenkin turvalli-
voi nousta liian suureksi – ja raskaampi turvallisuusratkaisu on
suus. Esimerkiksi sementinteossa prosessin on syytä olla kun-
perusteltavissa”, Nieminen tietää.
nossa, jotta kerrostalot pysyvät pystyssä ja niiden asukkaat
hengissä.
Tulilinjalla yksilö, yritys, yhteiskunta
”Koneen turvalukot suojaavat prosessia käyttäjän typeryy-
Turvallisuuden laiminlyönnin seurauksena jälki voi olla rumaa.
deltä”, Nieminen toteaa. Kun kone äkisti pysähtyy, meneekö
Esimerkiksi keskimäärin joka työpäivä joltain työntekijältä
se rikki? Entä miten käy tuotteelle? Seuraako peruuttamatonta
menee näkökyky joko kokonaan tai osittain – ihmisen kan-
vahinkoa – kuten esimerkiksi kylmäketjun rikkoontuessa – vai
nalta kyseessä on aina inhimillinen tragedia, jolle ei voi aset-
selvitäänkö säikähdyksellä? Tällaisia asioita Nieminen kolle-
taa hintalappua.
goineen joutuu miettimään päivittäin.
Yhteiskunnan perspektiivistä huomionarvoista on sekin,
että tapaturmat ja niistä aiheutuvat kulut vuolevat prosentin
Valoa tunnelin päässä
pois bruttokansantuotteesta vuositasolla, eli vahinko on miljar-
Kohti parempaa ollaan silti menossa. Sukupolvenvaihdosten
diluokkaa.
myötä pajoilla ottaa vallan uusi ik