TOIMITUKSELTA
DATAPOLKUA PITKIN TULEVAISUUTEEN
Energiasta on tullut teollisuuden kohtalonkysymys – ja datasta kaavaillaan , ellei nyt aivan pelastajaa , niin ainakin reipasta apupoikaa . Datatalouden koko kasvaa muita toimialoja nopeammin ja luo uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia ja -malleja – voisiko fiksu data saada sähkölaskutkin kuriin ?
Sitra toppuuttelee , että Suomessa ei ole juurikaan kyetty kehittämään uutta liiketoimintaa ja merkittäviä datalähtöisiä palveluja , hyvistä datavarannoista ja toimivasta digitaalisesta infrastruktuurista huolimatta . Sitran viimevuotisen yrityskyselyn mukaan mukaan suomalaiset yritykset eivät nykyisellään koe pääsevänsä kiinni datatalouden tuomaan potentiaaliin .
Tilanteen korjaamiseksi Suomelle ollaan nyt laatimassa vuoteen 2030 ulottuvaa kansallista strategista etenemissuunnitelmaa eli digitaalista kompassia . Tavoitteena on luoda digitalisaatiolle ja datataloudelle yhteinen kansallinen visio ja tavoitteet vuoteen 2030 .
Suomen digitaalinen kompassi perustuu vuonna 2021 esitettyyn EU : n digitaaliseen kompassiin ja tätä koskevaan ohjelmaehdotukseen ” Polku digitaaliselle vuosikymmenelle ”, jossa määritellään vaatimukset kansallisille tiekartoille . Ohjelmasta odotetaan päätöstä syksyllä 2022 .
Suomen digikompassi muodostuu EU : n digikompassin mukaisesti neljästä osa-alueesta : osaaminen , digitaalinen infrastruktuuri , yritysten digitalisaatio ja digitaaliset julkiset palvelut . Osa-alueiden alle on koottu Suomen priorisoidut tavoitteet visioon pääsemiseksi . Digijohtotähtenä on rakentaa ” houkuttelevaa , kilpailukykyistä , kestävää ja hyvinvoivaa , digitaalisesti kyvykästä ” Suomea .
Digikompassin tavoitteena on luoda kansallinen kokonaiskuva Suomen digitalisaatiokehityksestä . Digikompassi ohjaa kansallisen kehitystyön suuntaa ja vahvistaa yhteistä ymmärrystä digitalisaation ja datatalouden hyödyistä , käsitteistä ja suunnasta kansallisesti . Kompassi määrittelee painopisteitä myös Suomen vaikuttamistyölle EU : ssa ja laajemmilla kansainvälisillä kentillä .
Suomen digikompassin tavoitteet on asetettu eurooppalaisia tavoitteita kunnianhimoisemmiksi , sillä Suomi haluaa pysyä edistyksellisten digimaiden joukossa ja suunnannäyttäjänä erityisesti Suomelle tärkeillä digitalisaation ja datatalouden osa-alueilla .
Digikompassin tavoitteena on olla työkalu digitalisaatiokehityksen johtamisessa yli yhteiskunnan eri sektorien . Se tukee valtionhallinnon toimien priorisointia , resurssien kohdentamista ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointia sekä Suomen aseman arviointia suhteessa kansainväliseen kehitykseen .
Vaikka toimet kohdentuvat etenkin valtionhallintoon , on digikompassin tavoitteena osallistaa sidosryhmiä työskentelemään laajemminkin yhteisen vision ja tavoitteiden saavuttamiseksi .
Tiedämme vanhastaan , että datan jakaminen yli organisaatiorajojen moninkertaistaa liiketoiminnan ja innovoinnin mahdollisuudet . Ymmärryksen puute datan merkityksestä – ja haluttomuus datan jakamiseen organisaatioiden välillä – tekevät hallaa Suomen yritysten kilpailukyvylle . Datan taitava hyödyntäminen on myös keskeinen keino eurooppalaisen ” kaksoissiirtymän ” eli digitaalisen ja vihreän siirtymän toteutumisessa , kun Eurooppa siirtyy kohti ilmastoneutraaliuden ja digitaalisen johtajuuden aikaa .
Menestyäkseen Suomi tarvitsee dataan liittyvän liiketoimintaosaamisen lisäämistä ja kokonaisten datapohjaisten , kestävyyteen tähtäävien innovaatioekosysteemien luomista .
Uudet , uljaat ekosysteemit ovat kuitenkin vasta tulevaisuudessa . Ensin täytyy selvitä tästä sotatalvesta . Vyötä on kuitenkin jo kiristetty ja ryhtiä parannettu : energiateollisuuden tuoreet sähkönkulutusluvut paljastavat , että teollisuuden sähkönkulutus on ollut laskusuunnassa koko kuluvan vuoden . Teollisuudessa tehokkaaseen energiankäyttöön on toki kiinnitetty huomiota jo pitkään , ja energia tehokkuus on osa alan vastuullisuustyötä . Vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen on tehnyt yli 300 teollisuusyritystä . Viiden viime vuoden aikana näissä yrityksissä on tehty lähes 3 000 energiatehokkuutta parantavaa toimenpidettä , joiden ansiosta teollisuusyrityksissä säästyy energiaa vuosittain yhteensä 6,5 terawattituntia .
4 / 2022
JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh . 020 162 2200 info @ publico . com www . publico . com
PÄÄTOIMITTAJA Petri Charpentier
TUOTEPÄÄLLIKKÖ Mirkka Lindroos
ILMOITUSMYYNTI Mirkka Lindroos Jussi Sinkko
TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Liisa Hyvönen
GRAPHIC DESIGN Riitta Yli-Öyrä
TILAAJAPALVELU puh . 03 4246 5309 tilaajapalvelu @ atex . com
TOIMITTAJAT Sami J . Anteroinen Jari Peltoranta Merja Maukonen Ari Mononen
KANNEN KUVA 123RF
PAINO Printall AS
ISSN 2341-8761 ( painettu ) ISSN 2341-877X ( verkkojulkaisu )
www . prometalli . fi prometalli ( LinkedIn ) prometalli ( Facebook ) @ prometalli ( Twitter )
PETRI CHARPENTIER
4 prometalli 4 / 2022