prometalli 4/2018 | Page 24

Suomessa kuoli työtapaturmissa viime vuonna 14 työntekijää, mikä on ennätyksellisen alhainen luku, vaikka jokainen tapaturmainen kuolema on tietysti liikaa. Työperäisiin sairauksiin puolestaan kuolee vuosittain yli 2 000 henkilöä, eli puutteelliset työolosuhteet ovat edelleen hyvin merkittävä työntekijöiden elinikää lyhentävä tekijä. Työterveyslaitoksen tilastojen mukaan Suomessa vahvistettujen ammattitautien ja ammattitautiepäilyjen kärjessä olivat eri toimialoista metalli-, valimo- ja konepajatyöt vuonna 2014. Ammattitaudeissa on vähenevä pitkän ajan trendi, kuten ­työtapaturmissakin. ”Viime aikoina on metalliteollisuudessakin kiinnitetty yhä enenevässä määrin huomiota työntekijöiden työterveyteen ja -turvallisuuteen. Niistä on melkein tullut jo yksi kilpailu­tekijä yrityksille. Juuri on ilmestynyt maailman ensimmäinen kan- sainvälisesti tunnustettu työterveys- ja -turvallisuusstandardi”, sanoo Commercial manager Jouko Allonen Lincoln E ­ lectric Nordic Finlandilta. Lincoln Electric on hitsauslaitteiden ja -kulutus­tarvikkeiden johtava valmistaja maailmassa. ”Todennäköisesti työturvallisuusmääräykset ja vaarallis- ten aineiden sallitut altistusrajat tulevat tiukentumaan tulevai- suudessa. Rajat vaihtelevat vielä runsaasti maittain, mutta nekin tulevat yhtenäistymään ja kiristymään tulevaisuudessa”, Allonen arvioi. Hitsauksen savukaasuista monia haittoja Hitsaussavukaasut ovat yksi merkittävä metalliteollisuuden työntekijöitä kuormittava tekijä. Työterveyslaitoksen mukaan hitsaajien pääasiallinen altiste ovat hengitysvyöhykkeelle pääsevät kaasut, kuten otsoni ja häkä sekä metallin lämpö­ hajoamisen yhteydessä syntyvät kiinteät epäpuhtaudet, eli hitsaus­huurut. Huurut ovat monimutkaisia hiukkasseoksia, joi- den koostumus riippuu hitsaustavasta ja työstettävän metallin koostumuksesta. Suurin osa hitsaussavun hitsaushuuruista, on peräisin perusaineesta ja hitsauksen lisäaineesta. Suomalaisessa metalliteollisuudessa tyypillisimpiä hitsa- ushuurujen aineosia ovat raudan oksidit sekä terästen seos­ metalleina toimivien kromin, nikkelin ja mangaanin oksidit. Muita hitsattavia materiaaleja ovat muun muassa alumiini sekä maalatut, sinkityt tai muuten pinnoitetut metallit. Hitsaushuurujen tiedetään aiheuttavan yleisesti hengitys­ teiden ärsytysoireita ja sinkittyjä pintoja hitsattaessa niin sanottua metallikuumetta. Suomessa todetaan ajoittain myös kromia ja nikkeliä sisältävän ruostumattoman teräksen hitsaus- huurujen aiheuttamia ammattiastmoja. Lisäksi seostetun teräk- sen hitsaushuurujen sisältämät nikkelin ja kromin yhdisteet saattavat aiheuttaa vakavampia terveyshaittoja. Hitsaajan altistumiseen ilman epäpuhtauksille vaikutta- vat muun muassa hitsattava materiaali ja sen pintakäsittely, hitsaus­menetelmä, ilmanvaihto hitsauspaikalla, henkilökohtais- ten suojaimien käyttö ja hitsausasento. Kaasujen ja huurujen muodostumisnopeus vaihtelee prosessista toiseen. Puikkohitsauksessa ja MAG-täytelanka­ 24 prometalli 4/2018