Usein konepajoilta asiakkaille toimitettavat tuotteet viimeistellään maalaamalla – tyypillisesti jauhemaalausta käyttäen . Tällöin tuotteista tulee värikkäämpiä ja kestäviä .
Jauhemaalit tulivat teollisuuden käyttöön 1960-luvulla . Kun raaka-aineiden laatu kehittyi , uusi maalaustapa alkoi yleistyä . Jauhemaali ei kastele maalattavaa alustaa samalla tavalla kuin märkämaali .
Jauhemaalausprosessissa maalattavan esineen pinnalle ruiskutetaan maalijauhetta . Sen jälkeen esinettä kuumennetaan suunnilleen + 150 ... + 200 ° C : n lämpötilaan , jolloin maalijauhe sulaa ja tarttuu pysyvästi kiinni pintaan .
Lämmitys tapahtuu normaalisti uunissa , joten toisinaan puhutaan myös polttomaalauksesta . Kun kappale on jäähtynyt , se on toimitus- ja käyttövalmis .
Tyypillisiä maalauskohteita ovat metallipinnat , koska ne ovat sähköäjohtavia ja ne voidaan ruiskumaalauksen ajaksi maadoittaa .
Pintojen esikäsittely parantaa lopputulosta Jauhemaalausta pidetään hyvänä ja ympäristöystävällisenä pintakäsittelymenetelmänä . Koska jauhemaaleissa ei ole liuottimia , niistä ei aiheudu haitallisia orgaanisten yhdisteiden VOC-päästöjä .
Myös maalattavien kappaleiden esikäsittelyssä käytetään nykyään yleensä vaarattomampia kemikaaleja ja muita puhdistusaineita kuin vielä joitakin vuosia sitten . Oikeanlainen esikäsittely ja käsittelyn laatu vaikuttavat maalipinnan tekniseen laatuun ja kestävyyteen .
44 prometalli 3 – 4 / 2020