TOIMITUKSELTA
KORONAKUOPASTA YLÖS !
Suomalaisen teknologiateollisuuden näkymät synkkenevät edelleen . Teknologiateollisuuden syyskuisen yrityskyselyn mukaan kysyntä on heikentynyt edelleen vuoden kolmannella neljänneksellä .
Vaikeuksien pitkittyminen heijastuu väistämättä myös työllisyyslukuihin . Teknologiateollisuudesta saattaa hävitä koronan takia vuoden loppuun mennessä lähes 10 000 työpaikkaa . Menetettyjen työpaikkojen määrä nousee kokonaisuudessaan jopa yli 20 000 : een , kun otetaan huomioon toimialan välillinen vaikutus työllisyyteen .
Teknologiateollisuuden kyselyn mukaan se todellinen aallonpohja on silti vasta tulossa : lähes puolet ( 47 %) teknologiayrityksistä ilmoitti uskovansa , että hiljaisin aika on edessä , ei takana . Teknologiateollisuuden pohjakosketus ajoittuu kenties vuoden viimeiselle neljännekselle tai ensi vuoden alkuun .
Kyselyn avoimien vastausten perusteella yrityksillä on kasvava huoli koko ensi vuoden kehityksestä . Myös monet tähän saakka hyvin pärjänneet yritykset arvioivat , että ensi vuodesta tulee vaikea . Miten kuopasta noustaan ? Tuottavuuden rukkaaminen ja yritysten kyky investoida ovat varmasti avainasemassa , kun kestävää nousua ryhdytään takomaan .
Metalliteollisuus on tunnettu tuhdeista tutkimus- ja tuotekehityspanostuksistaan – ja nyt ne saattavat hyvinkin toimia eräänlaisena ” vapaudu vankilasta ” -korttina. Valtion kädenojennus toimialalle – eli tuki yritysvetoiseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan – on viisas veto , koska samalla parannetaan Suomen kilpailukykyä ja kiritetään vientiä . Eikä haittaa olisi siitäkään , että tukea suunnataan erityisesti ilmastonmuutosta torjuviin teknologioihin , vähähiilisyyteen ja kiertotalouteen .
Yksi gamechanger voi hyvinkin olla vety , jota voidaan valmistaa päästöttömästi hajottamalla vettä elektrolyyttisesti sähkön avulla . Vedyn laajamittaisen tuotannon tullessa kilpailukykyiseksi voidaan sillä suoraan korvata fossiiliset polttoaineet esimerkiksi työkoneissa , polttokennoja hyödyntämällä .
Asiantuntijoiden mukaan vedyllä voi olla avainrooli , kun muutetaan vaikkapa teräs- ja kemianteollisuuden prosesseja vähähiilisiksi .
Suomalaiset yritykset ovat tehneet investointeja vetyteknologian tutkimukseen ja kokeiluhankkeisiin – ja myös julkista tutkimus- , kehitys- ja innovaatiorahoitusta tarvitaan kasvavissa määrin . Vetyteknologialla on isoa kansainvälistä markkinapotentiaalia ja esimerkiksi EU jo liputtaakin täysin rinnoin sen puolesta .
Energiatehokkuus on kaikilla toimialoilla vaikuttava voima . Esimerkiksi laivojen kohdalla vähäisempi energiankulutus tarkoittaa tietenkin pienempiä päästöjä : kun liikkeen vastus on pieni , säästetään energiaa ja selvää rahaa . Nesteytettyyn maakaasuun ( LNG ) siirtyminen vähentää sekin merenkulun päästöjä .
Vaikka telakoilla on nyt vaikeaa , ei pidä unohtaa , että innovaatiokärjellä tullaan tästäkin kurimuksesta ulos . Esimerkiksi Aker Arctic on jo tehnyt LNG-jäänmurtajan ja suunnittelee nyt hybridin tekemistä .
Sähkön käyttö laivoissa tullee kasvamaan , mutta sähkön läpimurtoa on toistaiseksi hidastanut se seikka , että jäänmurtajat tarvitsevat paljon konetehoa . Tämä taas saattaa käytetyt akut totisen haasteen eteen . Aker Arctic on kuitenkin suunnitellut akkuratkaisuja jo vuosia ja lupailee tuovansa hybridijäänmurtajan pian markkinoille .
Jäänmurtajia tarvitaan yhä , koska kiinnostus pohjoisia alueita ja Koillisväylää kohtaan on nousussa – ja esimerkiksi Venäjä on aikeissa hankkia lisää murtajia lähivuosina . Koillisväylällä laivojen on selviydyttävä vaikeissa jääolosuhteissa , mutta ylläpidettävä myös riittävää nopeutta – tai kuljetus ei yksinkertaisesti ole taloudellisesti kannattava .
Koronasta huolimatta : pitkällä tähtäimellä töitä siis riittää niin suunnitteluportaan propellipäille kuin telakan rautakourillekin .
PETRI CHARPENTIER
3 – 4 / 2020
JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh . 020 162 2200 info @ publico . com www . publico . com
PÄÄTOIMITTAJA Petri Charpentier
TUOTEPÄÄLLIKKÖ Mirkka Lindroos
ILMOITUSMYYNTI Robert Jaakkola Ulla Höckerstedt Jussi Sinkko
TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Liisa Hyvönen
GRAPHIC DESIGN Riitta Yli-Öyrä
TILAAJAPALVELU puh . 03 4246 5309 tilaajapalvelu @ jaicom . com
TOIMITTAJAT Sami J . Anteroinen Ari Mononen Jari Peltoranta
KANNEN KUVA 123RF
PAINO Printall AS
ISSN 2341-8761 ( painettu ) ISSN 2341-877X ( verkkojulkaisu )
www . prometalli . fi prometalli ( LinkedIn ) prometalli ( Facebook ) @ prometalli ( Twitter )
4 prometalli 3 – 4 / 2020