Teollisuuden materiaalivirrat ovat muuttaneet paljolti muo toaan viime vuosikymmeninä . Tehtaat eivät välttämättä enää valmista tai varastoi ainakaan kaikkia tuotteiden osia tai materiaaleja itse . Varastot ja varastointikustannukset halutaan pitää mahdollisimman pieninä .
Jos tehtaan tuotanto on kansainvälistä – kuten esimerkiksi monilla Euroopan autotehtailla on –, osia voidaan tuoda suoraan valmistusprosessiin lähialueen eri maista tai kauempaakin ulkomailta .
Vaikka tuotanto ja varastointi sijaitsisivat etäällä toisistaan , materiaalinkäsittelyn keskeinen periaate on entisellään : osat on kerättävä varastosta ja kuljetettava valmistuslinjalle .
Ainakin jossakin on siis varastohalleja , joissa trukit keräävät erilaisia osia ja siirtävät niitä kohti tuotantolinjaa . Tehtailla trukit hakevat osia lähivarastosta tai rekan lavalta ja vievät ne oikeaan paikkaan .
Varastojen hyllyissä on usein esimerkiksi viivakoodi- tai transponderitunnisteita , joilla voidaan seurata ja helpottaa tuotteiden keräilyä varastosta . Trukeissa oleva elektroniikka lukee tunnisteet ja lähettää tietoa varastonhallinnan tai logistiikan tietojärjestelmiin . Tällöin pysytään myös ajan tasalla eri tuotteiden menekistä ja todellisesta varastotilanteesta .
Jotkut uudet varastot saattavat olla täysautomaattisia , jolloin niissä ei käytetä trukkeja lainkaan . Tavarat liikkuvat tällaisissa varastoissa paikasta toiseen automaattiohjauksella , esimerkiksi putki- tai hissijärjestelmien avulla .
Sähkötrukit yleistyvät Trukeiksi määritellään sellaiset lähisiirtolaitteet , jotka liik kuvat oman voimanlähteensä avulla . Trukkeja käytetään sekä sisä- että ulko tiloissa . Niitä on monia tyyppejä ja niiden koko ja nostokyky vaihtelevat . Varasto- ja vastapainotrukit ovat Suomen trukeista yleisimpiä .
Logisnext Finland Oy : n myyntijohtaja Juha Ruotsalainen arvioi , että
36 prometalli 3 – 4 / 2020