Isojen poikien leikkikenttä? Ackerman katsoo, että tällaiset kempit, konecranesit ja koneet vievät toimialaa eteenpäin digipuolella, koska volyymit ovat isoja ja näin saavutetut hyödyt todella kouriintuntuvia. Pk-pajojen kohdalla on selvää, että resursseja ei ole rajattomasti ja IoT-siirrot pitää miettiä huolella. Ackermanin mukaan pikkupajojen ei ole yhtä helppo havaita” matalalla roikkuvia hedelmiä”, mutta – tästä huolimatta – hän rohkaisee kaikkia alan toimijoita digiloikkaan:
” Teollisen internetin ratkaisut auttavat yritystä hahmottamaan oman bisneksensä paremmin ja korostamaan niitä asioita, mistä kilpailuetua voi saada. Tästä on väistämättä hyötyä, olipa toimija sitten iso tai pieni.”
Esimerkiksi entistä parempi etävalvonta on yksi niistä asioista, joista kentällä puhutaan. Gartnerin toteuttaman’ Etävalvonnan ja ohjauksen näkymät Suomessa’-tutkimuksen mukaan suomalaisista tai Suomessa toimivista teollisuusyrityksestä 72 % hyödyntää etävalvontaa tai-ohjausta liiketoiminnassaan.
Ackerman huomauttaa tähän, että luku kuulostaa hyvältä, kunnes pureutuu syvemmälle tutkimukseen: etädiagnostiikkaa nimittäin hyödyntää vain noin 40 % teollisuusyrityksistä, kun vastaava luku on noin 65 % energia-, vesi- ja jätehuollon tai terveydenhuollon laitteiden kohdalla.” Näyttää siis siltä, että teollisuusyrityksissä suhtaudutaan ohjelmistopohjaiseen tekemiseen vielä varsin konservatiivisesti”, Ackerman harmittelee.
” Tuulilasi puhtaaksi” Ackermanin mukaan konepajojen kannattaa kiinnostua IoTmaailmasta, sillä verkkoon kytketyt älykkäät tuotteet ja palvelut mahdollistavat yritykselle entistä tehokkaammat toimintatavat, kun reaaliaikainen näkyvyys sisäisiin prosesseihin ja asiakkaan todelliseen tarpeeseen paranevat.” Olemassa olevan liiketoiminnan tehostaminen ja pääoman tehokas käyttö ovatkin ensimmäinen keskeinen tavoite teollisen internetin soveltamiselle – ja vaikutukset kyllä näkyvät merkittävästi yrityksen kustannuksissa ja tasearvossa”, Ackerman uskoo.
Toinen merkittävä tapa soveltaa teollista internetiä on kehittää olemassa olevia tuotteita ja palveluita entistä älykkäämmiksi sisällyttämällä niihin uusia ominaisuuksia, lisäämällä asiakasräätälöintiä ja parantamalla käytettävyyttä. Näin voidaan nostaa nykyisen liiketoiminnan asiakasarvoa, ja sitä kautta saada aikaan yritykselle uutta kilpailuetua sekä liikevaihdon ja kannattavuuden kasvua.
Uutta keskustelukulttuuria Hyötyjen ytimessä on tieto, joka tavallaan” saa siivet” teollisen internetin myötä. Kun koneet itse antavat vinkkiä konttorille, että huoltoaika pitäisi varata, siirrytään samalla maailmaan, jossa tarpeettomat tuotannon seisokit saadaan minimoitua viimeisen päälle. Koneiden sielunmaailman lisäksi avautuu myös asiakkaan pääkoppa:
” Koneiden käyttöprofiileista nähdään suoraan, miten
”
Teollisen internetin ratkaisut auttavat yritystä hahmottamaan oman bisneksensä paremmin.
asiakas konetta käyttää ja millaisiin asioihin tämä panostaa. Näin voidaan täsmäkehittää uusia palveluja ja tuotteita.”
Ackermanin mukaan IoT luo myös parempaa kokonaiskuvaa tilanteesta: moni ongelma pajalla ei itse asiassa liity vain yhteen juttuun, vaan takana voi olla kokonainen vyyhti.
” Teollinen internet läpivalaisee ongelmakohdat entistä paremmin.”
Ja kun koneeseen tulee vika, sen” musta laatikko” kertoo aika tarkkaan, millaisesta probleemasta on kysymys. Tätä kautta vian selvittäminen ja korjaaminen nopeutuu.
Jalkautus vai jaskautus? Ackerman tuo esille myös mielenkiintoisen, hiljaiseen tietoon liittyvän seikan. Kun aikaisemmin tehtaalla luotettiin” Jaskaan”, vanhaan konkariin, joka tuntee talon ja sen koneet kuin omat taskunsa, IoT mahdollistaa viimein sen, että järjestelmä itse” jaskautuu” ja alkaa oppia yhtä ja toista – sekä soveltaa oppimaansa. Vanhan koulukunnan” konekuiskaajat” voivat hyvillä mielin suunnata eläkkeelle ilman, että näiden tietotaito katoaa maailmasta.
” Nythän on vielä tilanne, että jos joku tietty avainosaaja on poissa jonain tiettynä päivänä kun jotain ikävää tapahtuu, niin konesalin lattialla voidaan olla aika neuvottomia.”
Kulmahuoneessa ei yleensä olla yhtään sen viisaampia. Gartnerin tekemän tutkimuksen mukaan jopa 70 % johtajista kertoo kylläkin saavansa uusia näkemyksiä datasta, mutta vain 30 % pystyy toimimaan tämän tiedon perusteella.
Tietoa on siis saatavilla ennennäkemättömän paljon – mutta jopa pomoporras nostaa herkästi kädet pystyyn sen edessä. n
48 prometalli 3 – 4 / 2016