tyy metallintyöstäjillä runsaasti , mikä kertoo näiden kaasumaisten epäpuhtauksien ongelmallisuudesta työympäristössä . Työterveyslaitoksen tutkimuksen perusteella kolmasosa metallintyöstäjistä kärsii työhön liittyvistä hengitystie- ja silmäoireista ( Työterveyslaitos 2009 , 1 ). Ylähengitystieoireiden riski metallintyöstönesteille altistuneilla on noin nelinkertainen vertailuryhmään nähden ( Työterveyslaitos 2016 ).
Kun nämä haitalliset aerosolit leviävät työskentely-ympäristöön , ne leijuvat ilmassa pitkään hengitettävinä , eikä niitä voi poistaa sieltä kuin ilmanvaihdon avulla . Jos jo lämmitetty ilma puhalletaan ulos ja lämmitetään uutta korvausilmaa tilalle , tuhlataan valtavasti energiaa . Aerosolit ovat myös VOC -päästöjä , jotka on tunnistettu ilmastomuutosta kiihdyttäviksi tekijöiksi , eikä niiden ulos puhaltaminen siten ole kestävän kehityksen mukaista . Kokonaisuudessaan tällaista tilannetta voidaan kuvata kuvan 1 . mukaisesti .
Kuva 2 . Pelkkä yleisilmanvaihdon kaksinkertaistaminen pienentää altistumista vain 10 % ( Mukaillen KTM 1987 )
Yleisilmanvaihtoa tehokkaampi tapa hallita altistusriskiä on kohdeilmanvaihto . Kun epäpuhtauksia tuottavien lähteiden yhteyteen lisätään kohdepoisto , saadaan epäpuhtaudet ja lämpö- ja kosteuskuormat siepattua heti niiden syntylähteellä . Näin toimien altistumisriski pienenee huomattavasti eikä yleisilmanvaihdon kaksinkertaistamista enää tarvita . Samalla saadaan energiatehokas ratkaisu , kuten kuvassa 3 . nähdään .
Kuva 1 . Perinteinen konepajan yleisilmanvaihtoratkaisu , jossa kaasumaiset epäpuhtaudet ja lämpö- ja kosteuskuormat leviävät työympäristöön öljysumuerottimista huolimatta .
Kuva 3 . Tehokkaat kohdepoistot yhdistettynä kohtuulliseen yleisilmanvaihtoon pienentävät altistumisriskin jo niin vähäiseksi , ettei yleisilmanvaihdon kasvattamista enää tarvita ( mukaillen KTM 1987 )
Vain kohdepoistoa hyödyntäen pureudutaan ongelmien ytimeen Jo vuonna 1987 tehdyssä kokeellisessa kenttätutkimuksessa todettiin mm . hitsaushuurujen altistumisvaikutusta tutkittaessa , että pelkkä yleisilmanvaihdon tehostaminen ei ole viisain tapa pienentää altistumisia : yleisilmanvaihdon kaksinkertaistaminen pienensi työntekijöiden altistumista epäpuhtauksille vain noin 10 %, kuten kuvassa 2 . nähdään . Epäpuhtauspitoisuuksien puolittuminen hallissa ei siis tuonutkaan hitsarille haluttua kokonaisaltistumisen pienentymistä . Konepajan epäpuhtauspitoisuuksien laimentamisella ei siis välttämättä saavuteta turvallista lopputulosta , eikä se myöskään ole energiatehokasta .
Kokonaisuuden kannalta siis on kaikkein järkevintä poistaa epäpuhtaudet , lämpö- ja kosteuskuormat heti niiden syntylähteistä ja puhdistaa epäpuhtaudet tehokkaasti , jolloin ne eivät pääse leviämään työskentelyilmaan . Tämä ei ole aiemmin ollut työstökoneiden osalta mahdollista kuin osittain , mutta uuden AerOff -ratkaisun avulla tämä onnistuu . VTT : n , TTL : n , Tampereen ammattikorkeakoulun ja johtavien suomalaisten konepajojen yhteisessä tutkimushankkeessa keksittiin ratkaisu , jolla kaasumaiseksi höyrystynytkin lastuamisneste saadaan napattua kiinni ennen kuin se leviää työympäristöön .
2 / 2022 prometalli 15