TOIMITUKSELTA
DIGITUULTA PURJEISSA
Teollinen internet ei ole varsinaisesti uusi asia kenellekään. Juhlavasti” neljänneksi teolliseksi vallankumoukseksi” kuvattu teollinen internet myllertää useita toimialoja – ja konepajapuolella on tässä suhteessa ratkaisevan paljon enemmän voitettavaa kuin hävittävää.
Jenkkijätti General Electricin mukaan teollinen internet koostuu kolmesta pääelementistä: älykkäistä koneista, ennennäkemättömän edistyneestä analytiikasta sekä itse ihmisistä, jotka nyt mobilisoidaan tekemään työtä uudella tavalla. Koneet ja konelaivueet verkotetaan ja niihin liitetään edistyksellisiä antureita, ohjausta ja ohjelmistoja.
Uuden aikakauden analytiikkatyökalut tuovat tullessaan ennustavat algoritmit, automaation sekä syvän alakohtaisen osaamisen. Työntekijöille mahdollistetaan digitaalinen yhteys työympäristöön, jolloin he voivat vaikuttaa valmistusprosessiin ja ylläpitoon sekä osallistua turvallisuuteen, laatuun ja tuotteiden ja palveluiden muotoiluun aiempaa paremmin: co-design on päivän sana.
Samalla teollisuusrobottien esiinmarssi jatkuu. Kehittyneitä roboja tarvitaan, jotta valmistava teollisuus pysyisi mukana kehityksessä ja uudistuisi. Samalla kun teollisuusrobottien rinnalle on tulossa hoiva-, palvelu- ja huoltotehtäviin suunniteltuja robotteja, robottibisneksen standardisointipaineet kasvavat. Esimerkiksi liikkuvuus, turvallisuustekijät, mitoitus ja huollon helppous halutaan nyt standardisoida entistä kattavammin.
Erilaisia robotiikkaan liittyviä standardeja on toki laadittu jo 1990-luvun puolivälistä lähtien. Aiemmissa standardeissa on kuitenkin paneuduttu lähinnä teollisuusrobottien liikeratojen koordinointiin, mekaanisten osien kiinnittymiseen ja vaihtokelpoisuuteen sekä tuotannollisiin turvallisuusvaatimuksiin.
Kansainvälinen standardisointijärjestö ISO päätti viime vuonna eriyttää robotiikkaan ja robotteihin liittyvän standardisoinnin omaksi tekniseksi komiteakseen, mikä mahdollistaa jatkossa standardien nopeamman ja yksityiskohtaisemman kehittelyn. Aiemmin robotiikkaan keskittyviä standardeja on laadittu laajemmassa teollisuusautomaation standardisointikokonaisuudessa.
Uutta, pelkästään robotiikkaan keskittyvää komiteaa vetää Ruotsin standardisointijärjestö SIS. Valinta ei yllätä, sillä Ruotsi on jo pitkään ollut robotiikan kehityksen etulinjassa ja tunnistanut painopistealueeksi nimenomaan uudentyyppisten hoiva- ja palvelurobottien kehityksen. Uusissa tekeillä olevissa robotiikkastandardeissa keskitytäänkin mm. ihmisten apuna toimivien robottien toiminnallisuuteen.
Asiantuntija Ville Saloranta Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys METSTA ry: stä on todennut, että uudella, jatkuvasti kehittyvällä toimialalla erilaisia robotteja valmistavilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa standardien sisältöön. Valtaosa Euroopan ja Aasian maista sekä Yhdysvallat ja Kanada ovat mukana robotiikkastandardeja kehittävässä komiteassa. Suomi ei toistaiseksi ole aktiivisesti mukana tässä kehitystyössä, mikä pidemmällä aikavälillä saattaa vaikuttaa alan suomalaisyritysten kilpailukykyyn.
Pienissä, alihankintaan keskittyvissä pajoissa heittäytyminen täysin rinnoin digivallankumoukseen ei välttämättä ole helppoa – ja ainakin loikka vaatii myötäistä tuulta onnistuakseen. Teknologiateollisuuden tuoreen kyselyn mukaan jäsenyritykset uskovat alihankintatilausten kasvuun tänä vuonna. Päähankkijoista alihankintatilaustensa kasvuun( seuraavan puolen vuoden aikana) uskoi 43 % ja vähenemiseen 14 % vastanneista. Alihankkijoista tilauskantojen kasvuun uskoi 37 % ja laskuun 19 % yrityksistä. Optimistit ovat siis voitolla sekä pää- että alihankkijoissa.
Alihankkijoista tuotannon lisäämisaikeista kertoi 21 % ja joka kolmas alihankkijapaja( 34 %) sanoi tuotantokykynsä olevan lähes täydessä käytössä. Ammattitaitoisista CNCkoneistajista ja levyseppä-hitsaajista on edelleen pulaa ja lähes kolmannes( 29 %) alihankkijoista kokee työvoimapulaa.
Tuntuisiko siellä jo pieni tuulenvire?
PETRI CHARPENTIER
2 / 2016
JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh. 020 162 2200 info @ publico. com www. publico. com
PÄÄTOIMITTAJA Petri Charpentier
TUOTEPÄÄLLIKKÖ Vesa Laurila vesa. laurila @ publico. com
ILMOITUSMYYNTI Jaakko Lätti Robert Jaakkola Lauri Nurro
TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Vappu Virtanen
GRAPHIC DESIGN Jan Tilles
TILAAJAPALVELU puh. 03 4246 5309 tilaajapalvelu @ kustantajapalvelut. fi
TOIMITTAJAT Sami J. Anteroinen Merja Kihl Ari Mononen Jarkko Böhm Jari Peltoranta
KANNEN KUVA Olli Häkämies
PAINO PunaMusta Oy
ISSN 2341-8761( painettu) ISSN 2341-877X( verkkojulkaisu)
www. prometalli. fi
Aikakauslehtien Liiton jäsen
2 prometalli 2 / 2016