lella on vielä mahdollista ottaa kosolti edistysaskelia. Esimer-
Kehitys jatkuu
kiksi Metallisationin valokaari- ja kaasulaitteita käytetään laa-
Aromaa toteaa, että terminen ruiskutus puolustaa paikkaansa
jalti sinkki-, alumiini- ja sinkki/alumiini-korroosionestopin-
etenkin silloin, kun halutaan toteuttaa korroosioesto yrityksen
noitteiden tekoon – ja Suomessakin näille tuotteille voisi olla
omissa tiloissa. Kyseessä on hyväksi havaittu tekniikka, joka
kysyntää, Beijerilla uskotaan.
kehittyy edelleen:
”Maailmalla yleisimmät korroosionestokäyttökohteet ovat
sillat, laiva- ja offshore-teollisuus, aidat ja portit sekä ajoneu-
”On selvää, että ajan kuluessa tuotteet ja niiden tuotantotavat muuttuvat”, Aromaa pohtii.
voteollisuus”, Wahlstedt listaa ja toteaa, että esimerkiksi Norjassa sillat jo sinkkilankaruiskutetaan perinteisten maalien ja
Lähteenä käytetty myös:
galvanoinnin sijaan.
Kimmo Keltamäki: Kulumisalttiiden kohteiden eri
pinnoitusmenetelmiä (2013)
Tietoisuus nousee jatkuvasti
Beijer on jo tehnyt ensimmäisen kauppansa korroosionestokoneesta ja putkessa on useampi vahvistamista vailla oleva diili.
Metallisationin edustus yrityksellä on ollut nyt vuoden verran.
”Vaikka terminen ruiskutus sinänsä on tuttu asia yrityksille,
vie aikansa että korroosionestoon saadaan luotua uusi kulttuuri”, Wahlstedt toteaa. Hänen mukaansa se päivä ei enää
ole kaukana, kun lyhtypylväätkin ruiskutetaan upottamisen
sijasta. Erityisen suurta potentiaalia hän näkee suomalaisessa
meriteollisuudessa:
”Suomalaisiin telakoihin kohdistuu isoja odotuksia uudenlaisen korroosioneston suhteen.”
Korroosio syö tulosta
Aalto-yliopiston materiaalitekniikan laitoksen dosentti Jari Aromaa on tutkinut korroosiota ja sen eri ehkäisykeinoja hyvin
laajasti. Aromaa on myös kirjoittanut Korroosion ja korroosioneston historia -teoksen (2013).
Historiikissa kerrotaan, että korroosio alkoi aiheuttaa
ongelmia teknisissä ratkaisuissa jo 1400–1600-luvuilla. Korroosion vaarallisia vaikutuksia ei kuitenkaan havaittu, e