”Jo nyt on tarjolla ratkaisuja, joissa ihminen ja robotti voivat työskennellä yhdessä turvallisesti. Robottitekniikan sovelluksiin on jo olemassa käyttöä monipuolistavia ja helpottavia
toimintoja sekä ohjelmistoja – ja koko ajan kehitetään lisää.
sovelluskohteita olisi mahdollista löytää”, väittää tutkija Jyrki
Latokartano Tampereen teknillisestä yliopistosta.
Hänen mukaansa automaatio ja robotiikka toimivat hyvin
myös pieniä kappalesarjoja valmistettaessa.
”Tätä varten on jo kehitetty niin
Teollisuudenkin on varmasti vaikea
pysyä mukana kehityksessä ja tietää,
mitä kaikkea on jo saatavilla.”
Uusia toimintoja ja ominaisuuksia
”Koulutuksen merkitys on
ohjelmointia kuin käyttöäkin. Ne eivät
luonnollisesti tärkeä ja sen on
ole nykytekniikalla mikään ongelma.”
oltava etusijalla.”
”Sen sijaan konepaja-automaation
soveltaminen pienten sarjojen valmis-
tulee Huikurin mukaan robotiikkaan jo
tukseen vanhoilla laitteistoilla olisi han-
sellaisella vauhdilla, että yhä useampia käyttäjiä ja suunnittelijoita olisi syytä kouluttaa hyödyntä-
kalampaa, koska silloin ohjelmointiin menisi turhan paljon
mään niitä.
aikaa.”
”Näin voitaisiin turvata alan osaajien määrä ja koulutustaso tulevaisuudessa. Alan oppilaitoksiahan Suomessa on,
ja kuulemma opiskelijoilla on paljon innostusta muun muassa
Muuhun Eurooppaan verrattuna Suomi ei ole Latokartanon
mielestä kehityksestä jäljessä.
”Meillä on paljon osaamistakin. Nyt kuitenkin vaikuttaa
robotiikkaa kohtaan. Se koetaan kiinnostavaksi tulevaisuuden
siltä, että robottien määrä vähenee koko ajan kaikessa teolli-
alaksi.”
suustuotannossa. Uusiin laitteistoihin ei oikein uskalleta inves-
”Koulutuksen merkitys on luonnollisesti tärkeä ja sen on
oltava etusijalla, jos haluamme maksimoida uuden tekniikan
antamat hyödyt.”
toida Suomessa, vaikka muualla maailmassa robotteja käytetään teollisuudessa entistä enemmän.”
”Tulevaisuudessa konepajoille tulee kuitenkin varmasti
Huikuri toivoo, että automaatio ja robotiikka mahdollista-
lisää ’älykkyyttä’: laitteita ohjelmoidaan useammin, ja konei-
vat ja säilyttävät tehokkaan tuotannon Suomen konepajoilla.
den käskyttäminen yksinkertaistuu – nappien painelun sijaan
”Meillä on siihen osaamista ja mahdollisuuksia. On vain
uskallettava käyttää automaation suomia apuja”, Huikuri tähdentää.
voidaan käyttää jopa puhekäskyjä tai eleitä.”
”Myös ihmisen ja robotin yhteistyöhön on tulossa uusia
mahdollisuuksia. Robotti tuo työhön voimaa, tarkkuutta ja
väsymättömyyttä. Ihminen käyttää puolestaan aistejaan ja
Konepajoille tulossa älyä ja automatiikkaa
päättelykykyään. Toki robotitkin kykenevät vähitellen havain-
”Suomalaisilla konepajoilla on jo käytössä jonkin verran auto-
noimaan ympäristöään paremmin kuin ennen”, Latokartano
matiikkaa, mutta voisi kyllä olla enemmänkin. Varmasti uusia
toteaa.
Robotit soveltuvat konepajateollisuudessa monenlaiseen käyttöön.
20 prometalli 2/2014