”Sen lisäksi, että tehdään hittipelejä, tarvitaan esimerkiksi hyvin tehtyjä kaivureita ja konttilukkeja”, Kulmala toteaa. Hän näkisi ”pelillistäjiä” mielellään myös metallisektorin palveluksessa, työstämässä entistä parempia tehtaita, koneita ja käyttöliittymiä. ”Informaatioteknologia tarjoaa jännittäviä mahdollisuuksia, joihin konepajat ovatkin jo suuressa määrin tarttuneet.” Kulmala nyökkää Saksaan päin, jossa valmistava teollisuus on jo voimakkaasti omaksunut digilinjan. Saksan neljännen teollisen vallankumouksen nimi on Industrie 4.0, joka tarkoittaa sitä, että kaikki teollisuuden koneet, laitteet ja prosessit on kytketty internetiin ja niitä voidaan ohjata pelien tavoin yhteensopivin työkaluin. Ennakoiva järjestelmä unilukkarina Saksa on siis siirtymässä aikaan, jolloin älykäs järjestelmä ohjaa käyttäjää tekemään oikeat päätökset. Sorvari, työnjohtaja tai tuotantopäällikkö ei enää pääse mokaamaan hommaa, vaan ennakoiva järjestelmä ilmoittaa, milloin on aika vaihtaa työkalu, muuttaa työjonoa tai tehdä materiaalitilaus. Tämän seurauksena tehokkuus nousee, läpinäkyvyys kasvaa, henkilöriippuvuus pienenee ja niin eteenpäin.
”Neljän vuoden ohjelmatoiminnan jälkeen yritykset raportoivat liiketoimintahyötyjä saavutetuksi jo lähes 100M€ eli puolet kokonaispanostuksista.”
Kulmalan mukaan erona menneeseen on se, että verkottamalla yritys pystyy paremmin hyödyntämään yrityksen ulkopuolelta tulevat ideat – ja liki väistämättä ideoista 99 prosenttia tulee yrityksen ulkopuolelta. ”Tämä konsepti meidän on saatava Suomeen. Ja sehän myös saadaan”, Kulmala napauttaa. Suomessa valmistavan teollisuuden digitalisointia toteutetaan jo pisteittäin, mutta vasta FIMECCin MANU-ohjelman kaltaisten avausten myötä toiminnasta on tullut systemaattista. SHOKkihoitoa saksalaisittain Kulmalan mukaan on toinenkin syy, miksi katseet on syytä luoda Saksaan. Saksassa liittovaltio on perustanut 15 Suomen kuutta Strategisen huippuosaamisen keskittymää (SHOK) vastaavaa Spitzenclusteria (Huippuklusteri). Niissä liittovaltio sijoittaa euron jokaista teollisuuden sijoittamaa euroa kohden soveltavaan tutkimukseen, jonka tulokset jaetaan yhteiseksi hyväksi. Konsepti on lähes identtinen SHOKien kanssa, mutta Spitzenclustereita ei kritisoida koti-SHOKien malliin vaan niitä ihaillaan.
8 prometalli 2/2013