”Kysymys on paljolti siitä, pystyykö yritys differoimaan oman
tuotteensa niin, että asiakas oikeasti haluaa juuri sen”, hän linjaa. Tämän tavoitteen taakse hän valjastaisi koko saatavilla olevan arsenaalin suunnittelusta ja designista ict-ratkaisuihin ja eri
palvelukonsepteihin. Kun koko orkesteri soittaa hyvin yhteen, ei
valmistuskustannus enää ole ainoa määräävä tekijä, hän uskoo.
”On vaikea nähdä, että Suomessa toimiva konepaja menestyisi yksin valmistuksella”, hän toteaa ja lisää, että erityisen suuressa vaarassa ovat alihankkijat, joilla ei ole omaa tuotetta tai
osakokonaisuutta, johon nojata.
Elorannan mukaan palveluorientaation tuominen toimialalle
on johtanut hyviin tuloksiin: isojen toimijoiden alalle tuoma
trendi on pikkuhiljaa leviämässä kaikkialle.
”Sen sijasta että myydään kone, myydään käytettävyyttä –
lupaus siitä, että kone toimii halutulla tavalla haluttuun aikaan”,
Eloranta kuvailee. Palvelukonsepti voi käsittää varaosien toimitusta tai määrävälein tehtävää kunnossapitoa taikka vaikkapa
remote control -seurantaa.
”Esimerkiksi etävalvonnassa on se hyöty, että voidaan
kerätä parhaat asiantuntijat yhteen paikkaan, josta käsin ongelmia ratkotaan pätevästi ja kustannustehokkaasti.”
T&K hyvässä iskussa
”Palveluorientaation
Eloranta tietää, että tutkimus- ja kehityspanostuksissa metalliklus-
tuominen toimialalle on
teri on hoitanut leiviskäänsä paremmin kuin moni muu toimiala.
johtanut hyviin tuloksiin.”
Hänen mukaansa kaikki tuotekehitys juontaa juurensa osaamisesta, joka pitää valjastaa käyttöön parhaalla mahdollisella
tavalla, olipa sitten kysymys yliopistoissa tai yrityksissä tehtävästä kehitystyöstä.
”Tuotekehityksen takana on pitkän aikavälin trendi, johon
liittyy määrätietoinen panostus osaamispotentiaalin nostamiseen”, Eloranta pohtii ja linkittää peruskoulussa tapahtuvan
matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen, diplomi-insinöörien koulutuksen ja lopulta ”perinteisen” tutkimus- ja kehitystyön
yhteen.
”Me tarvitsemme