KUVA : OUTOKUMPU
Outokumpu suunnittelee Tornion tuotantolaitoksen yhteyteen biokoksaamo- ja biometaanilaitosta , joka tuottaisi biokoksia .
Blastr Green Steel on osa Vanir Green Industries -sijoitusyhtiökonsernia , jonka perustaja ja pääomistaja on norjalainen Tore Ivar Slettemoen . Samaan konserniin kuuluu myös toinen norjalaisyhtiö Freyr Battery , jolla puolestaan on juuri vireillä akkukennojen tuotantolaitoshanke Vaasassa . Suomeen on vuonna 2021 perustettu tytäryhtiö Blastr Green Steel Oy .
Vanir-konsernin tavoitteena on tuottaa vihreitä akkuja teollisuuden , energian ja erilaisten kuljetusjärjestelmien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi . Konserniin kuuluu akku- , tuulivoima- ja polttoainealan yrityksiä . Helsinkiläinen Castrén & Snellmanin asianajotoimisto edustaa Blastria Inkooseen suunnitteilla olevan terästehtaan ja integroidun vedyn tuotantolaitoksen ympäristölupamenettelyssä .
Alustavien arvioiden mukaan laitoksen ympäristövaikutusarvio on valmistumassa vuoden 2024 alkupuolella , minkä jälkeen luvitus ja lopulliset investointipäätökset tehtäisiin vuoden 2025 alussa .
Yhtiön tarkoituksena on aloittaa tuotanto Inkoossa vuoden 2026 lopulla ja nostaa sen jälkeen tuotanto täyteen kapasiteettiin 1 – 2 vuodessa . Ennen tuotannon aloittamista projektille tarvitaan kuitenkin vielä neljän miljardin euron edestä investointirahoitusta , jota parhaillaan haetaan sekä Pohjoismaista että muualta maailmasta .
Uuden tuotantolaitoksen sähkönkulutukseksi arvioidaan 6 TWh ( terawattituntia ) vuodessa , mikä nostaisi Suomen nykyisiä sähkönkulutuslukemia noin seitsemällä prosentilla . Toisaalta Blastr Green Steel aikoo investoida Suomessa myös omaan tuulivoimatuotantoon , joskaan ei välttämättä juuri Inkoossa .
Lisää investointeja vihreään tuotantoon Muitakin entistä ympäristöystävällisemmän teräksen investointihankkeita Suomeen on vireillä . Esimerkiksi Outokumpu suunnittelee Tornion terästehtaan yhteyteen laitosta , joka leikkaisi terästuotannon aiheuttamia ympäristöpäästöjä .
Tornion tuotantolaitoksen yhteyteen on suunnitteilla biokoksaamo- ja biometaanilaitos , joka tuottaisi biokoksia . Sillä voisi korvata ulkomailta tuotavan koksin , jota Outokumpu nykyisin käyttää pelkistimenä ferrokromin tuotannossa .
Uudistuksen tavoitteena olisi valmistaa biokoksia metsäteollisuuden jätteistä , ei siis enää massiivipuusta . Samalla pystyttäisiin tuottamaan merkittäviä määriä biometaania ja edistettäisiin Suomen energiaomavaraisuutta .
Biokoksilaitoksen päästövähennyspotentiaaliksi on arvioitu yli 200 000 tonnia vuodessa . Laitoksen rakentamispäätös on määrä tehdä vuoden 2023 aikana .
Raahessa terästä valmistava SSAB-yhtiö puolestaan on edennyt vetypohjaisen valmistusprosessin kehitystyössä ja suunnittelee Raahen terästehtaan muuttamista fossiilittomaksi lähitulevaisuudessa .
Metalliteollisuus ja tutkimusorganisaatiot ovat muutoinkin selvittäneet Business Finlandin tukemassa Tocanem-hankkeessa keinoja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi teräksen ja muiden metallien valmistuksessa .
Työ- ja elinkeinoministeriössä on arvioitu , että Suomen teollisuuden vihreä siirtymä vaatii suuria investointeja . Prosessimuutosten lisäksi tarvitaan uutta infrastruktuuria , jonka aikaansaamiseksi tarvitaan yritysten , valtion ja kuntien yhteistyötä . Myös tutkimusta ja koulutusta on edelleen kehitettävä . n
22 prometalli 1 – 2 / 2023