Konepaja- ja metalliteollisuuden aloilla on meneillään siirtymä kohti palveluliiketoiminnan tuomista aiempaa vahvemmin osaksi liiketoimintaa . Valmistavassa teollisuudessa on perinteisesti keskitytty teknisiin ratkaisuihin , mutta myös tuotteiden valmistamiseen liittyy runsaasti palvelutyötä .
KUVA : TAMPEREEN YLIOPISTO
” Valmistavassa teollisuudessa kannattaa miettiä tuodaanko palvelut osaksi yrityksen strategiaa ja kuinka keskeiseen rooliin . Palvelut ovat tyypillisesti työvoimaintensiivisiä , joten kaikki yritykset eivät ota palveluliiketoimintaa strategiansa osaksi . Tällöin olisi hyvä selvittää ne osapuolet , joiden kanssa voisi tehdä yhteistyötä palveluliiketoiminnassa ”, sanoo teollisuustalouden professori Miia Martinsuo Tampereen yliopistosta .
Martinsuon johtaman tutkimusryhmän tutkimuskohteina ovat projekti- ja palveluliiketoiminta , erityisesti järjestelmä- ja ratkaisutoimitusprojektien johtaminen koko niiden elinkaarella , moniprojektiohjaus ja teollisen palveluliiketoiminnan kehittäminen . Yli viisitoistavuotisen tutkimus- ja opetuskokemuksen lisäksi hänellä on yhdeksän vuoden kokemus metalli- ja elektroniikkateollisuuden organisaatioiden strategia- , liiketoimintaprosessi- ja organisaatiokehitystoiminnasta .
” Palveluliiketoiminnan käynnistäminen vaatii usein joko henkilöstön lisäkouluttamista tai uuden työvoiman rekrytoimista . Teknisen henkilöstön asiakaspalveluosaamisen kehittämisen lisäksi asiakasrajapintaan muodostuu uudenlaisia tehtäviä tai työnjakoa kannattaa uudistaa . Lisäksi tuotekehityksen rinnalle tarvitaan palvelukehitystä ”, Martinsuo sanoo .
Tuottaako toiminta lisäarvoa ? Yrityksen toimintakulttuuria lähdetään tarkastelemaan strategisten linjausten perusteella . Toiminnassa saattaa olla valtavasti arvoa tuottavia palveluita , joita kannattaisi lähestyä liiketoimintana ilmaisten palvelusten sijasta .
Metallisektorilla tuotteiden pinnoittaminen , leikkaaminen ja kuljettaminen ovat asiakkaan puolesta tehtyä työtä eli palveluita , vaikka ne usein ilmenevätkin tuotteen ominaisuuksina . Konepajoilla palveluliiketoiminnan alle kuuluvat laitteiden asentaminen , kunnossapito , huolto ja korjaus sekä modernisointi .
Palvelutyön tunnistaminen ja kohdentaminen oikein auttaa yritystä myös palvelemaan asiakasta kokonaisvaltaisemmin . Varhaisessa palvelullistamisvaiheessa lähtökohtana on olemassa olevien palveluiden paketoiminen sopiviksi tarjoomiksi .
” Arvoa tuottavan toiminnan tunnistamisen jälkeen luodaan konsepti , josta ilmenee palvelun toteutustapa . Mitä suurempaan rooliin palvelut on nostettu strategiassa , sitä enemmän on pohdittava uusia tapoja tukea asiakkaiden liiketoimintaa . Onko asiakkaalla tarpeita , joita ei olla aiemmin huomattu ?
Teollisuustalouden professori Miia Martinsuo Tampereen yliopistosta sanoo , että palveluliiketoiminnan käynnistäminen vaatii usein joko henkilöstön lisäkouluttamista tai uuden työvoiman rekrytoimista .
”
Saatavuusnäkökulma voi olla yhtenä hinnoitteluperusteena .
Kuinka näihin tarpeisiin voitaisiin vastata ? Uusien tarpeiden tunnistamisessa tärkeintä on mennä asiakkaan lähelle ja kuunnella tarkalla korvalla ”, Martinsuo kuvailee .
Keskusteluista asiakkaan kanssa voi ilmetä asiakkaan halu ulkoistaa joitain toiminnan osa-alueita . Näitä voivat olla esimerkiksi laitekannan kunnossapito , jonka ulkopuolinen taho voisi tehdä asiakasta nopeammin ja luotettavammin . Asiakkaan kanssa voi yhdessä ideoida millainen palvelutapa olisi toimiva ja tehokas .
” Yhteistyö sopivan ja kokeilunhaluisen asiakkaan kanssa luo parhaat edellytykset uusien palvelutarjoomien luomiseen . Uutta tarjoomaa voidaan testata ja kehittää yhdessä eteenpäin ”, sanoo Martinsuo .
46 prometalli 1 – 2 / 2021