TOIMITUKSELTA
ÄLÄ JÄÄ KORONASUMUN VANGIKSI
Suomalaisessa teknologiateollisuudessa on tapahtunut selkeä käänne parempaan . Tilaukset kääntyivät viime vuoden lopulla selvään kasvuun , tilauskanta vahvistui ja myös tarjouspyyntöjen määrä hypähti ylöspäin .
Rohkaisevat tiedot perustuvat Teknologiateollisuus ry : n tilauskanta- ja henkilöstötiedusteluun sekä koronan vaikutuksia erityisesti selvittävään koronapulssikyselyyn . Yritysten vastaukset kerättiin tammikuussa .
Epävarmuus sumentaa pidemmän ajan näkymiä silti . Tilanteeseen liittyvästä ” koronasumusta ” kertoo etenkin se , että vain vajaat 40 prosenttia suomalaisista teknologiayrityksistä arvioi koko vuoden liikevaihtonsa olevan suurempi kuin koronavuonna 2020 .
Teknologiateollisuudessa ollaan tällä hetkellä suunnilleen samassa tilanteessa kuin vuosi sitten . Ennakkotietojen mukaan alan yritysten liikevaihto oli viime vuonna noin 83 miljardia euroa eli vajaat kaksi prosenttia enemmän kuin vuonna 2019 . Viime vuoden vaikeudet huomioon ottaen voidaan puhua enemmän kuin vain torjuntavoitosta .
Tutkimus myös yllätti viime vuoden viimeisen vuosineljänneksen tilauskertymän osalta . Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelussa mukana olevat alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka – joulukuussa euroina peräti 60 prosenttia enemmän kuin edellisellä kvartaalilla ja 21 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana . Tilauskertymäänsä paransivat kaikenkokoiset yritykset kaikilla teknologiateollisuuden toimialoilla .
Neljännekselle tosin osui muutamia arvoltaan erittäin suuria tilauksia , jotka osaltaan selittävät merkittävää tilauskertymän parantumista . Mutta myös jatkuvuutta löytyy : tarjouspyyntöjen määrä kääntyi kasvuun vuodenvaihteessa .
Teknologiateollisuus on huomauttanut , että suomalaisen teollisuuden on tässä tilanteessa pakko panostaa kasvuun , tai vaarana on jälleen jäädä muiden kyydistä – kuten finanssikriisissä pääsi ikävästi käymään .
” Digitalisaatio ” on kenties jo allergiaa aiheuttava kestomantra moneen lähtöön , mutta ainakin pkkonepajojen toimintaa ja kilpailukykyä voidaan kehittää monin digikonstein . Konepajan näkökulmasta digitalisaatio voi tarkoittaa energiatehokkuutta , kustannustehokkuutta ja hyvinvointia , joka ulottuu niin CNC-koneistajan kuin pomoportaankin tontille .
Esimerkiksi Satakunnan ammattikorkeakoulun Tehokas konepaja -hankkeessa on huomattu , että pienillä ja keskisuurilla konepajoilla on selkeitä kilpailukyvyn parantamistarpeita liittyen energiankäytön optimointiin , tuotannon kustannustehokkuuden parantamiseen sekä investointien suhteuttamiseen yrityksen kokoon ja takaisinmaksuaikatavoitteisiin . Jos kestävää menestystä halutaan , pienten ja keskisuurten konepajojen tulee tuntea kustannustehokkaiden – ja tulevaisuudessa vähähiilistenkin – tuotantomenetelmien hyödyntämiseen sekä uuden teknologian käyttöönottoon liittyvät kehittämismahdollisuudet sekä tietenkin osata investoida fiksusti näiden tietojen valossa .
Tehokas konepaja -hankkeessa halutaan lisää digimuskeleita konepajoihin hyödyntämällä erityisesti moderneja menetelmiä kuten automaatiota , 3D-konenäköä , robottihitsausta ja offline-ohjelmointia . Yhtenä isona tavoitteena on myös juurruttaa kokeilukulttuuria pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä löytää ratkaisuja , joilla pientenkin yritysten tuotantokustannukset saadaan pidettyä sellaisella tasolla , että toimintaa voidaan kehittää .
Kokeilukulttuurin sisäänajo konservatiiviseksi mielletyllä alalla on tärkeää , samoin kuin tietty kill your darlings -ajattelun lisääntyminen . Asiakas on kenties vaativampi kuin koskaan , jolloin pajoilta vaaditaan ennennäkemätöntä ketteryyttä ja luovuutta .
Tähän kehitykseen linkittyy energiatehokkuusvaatimusten lisääntyminen kautta linjan , myös asiakkaan toimesta . Energiatehokkuudella toki tavoitellaan myös konepajojen tuottavuuden ja yleisen tehokkuuden nostoa . Energiatehokkuustoimet pitääkin tunnistaa erityisenä ” salaisena aseena ”, jonka tulokset voivat parhaimmillaan siirtyä suoraan yrityksen taloudelliseen tulokseen ja markkinoilla nauttimaan maineeseen .
PETRI CHARPENTIER
4 prometalli 1 – 2 / 2021
1 – 2 / 2021
JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh . 020 162 2200 info @ publico . com www . publico . com
PÄÄTOIMITTAJA Petri Charpentier
TUOTEPÄÄLLIKKÖ Mirkka Lindroos
ILMOITUSMYYNTI Robert Jaakkola Ulla Höckerstedt Jussi Sinkko
TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Liisa Hyvönen
GRAPHIC DESIGN Riitta Yli-Öyrä
TILAAJAPALVELU puh . 03 4246 5309 tilaajapalvelu @ jaicom . com
TOIMITTAJAT Sami J . Anteroinen Ari Mononen Jari Peltoranta Merja Maukonen Esa Pesonen
KANNEN KUVA Sini Pennanen
PAINO Printall AS
ISSN 2341-8761 ( painettu ) ISSN 2341-877X ( verkkojulkaisu )
www . prometalli . fi prometalli ( LinkedIn ) prometalli ( Facebook ) @ prometalli ( Twitter )