jonkinlainen tietojärjestelmä käytössä. Järjestelmään pitää olla lainen huoltojärjestelmä, mutta se on vajaalla käytöllä, eikä
kirjattu laiterekisterit, -hierarkiat, ennakkohuollot ja vastaavat. yrityksessä ole oikein käsitystä, mihin kunnossapidon kustan
Näin saadaan huollon toteuttamiseen tietty järjestelmällisyys. nukset kohdistuvat. Yleensä tiedetään suurin piirtein, mitä kun
Huolto tehdään suunnitelmallisesti ja tehdyt huoltotoimenpiteet nossapito on maksanut, mutta sitä ei välttämättä tiedetä, mihin
kirjataan järjestelmällisesti. Samoin vikojen korjaukset raha on mennyt. Tämä vaikeuttaa investointipäätösten teke
kirjataan järjestelmään. Näin saadaan laitteen vikahistoria ja mistä.
tiedetään, mihin kunnossapidon aika on kulunut.”
Tällä tavoin pystytään ohjaamaan kunnossapitoa oikei
den asioiden tekemiseen. Etenkin pk- ja jonkin verran suurem
missakin yrityksissä on näissä perusasioissa Riekkolan mukaan
vielä paljon korjattavaa. Useaan yritykseen on hankittu jonkin
40 prometalli 1–2/2019
”Voi olla, että vuodessa käytetään 25 000 euroa jon
kin laitteen korjaamiseen, kun laite maksaisi uusinvestointina
5 000 euroa. Tällaistakin olemme nähneet.”
Toimivasta huoltojärjestelmästä nähdään heti, mihin raha
menee. Näin pystytään tekemään tietoisia päätöksiä siitä,