TOIMITUKSELTA
ANNA KAIKEN KIERTÄÄ
Suomalainen teollisuus vihertää nyt eri tavoin. Vihreämpi on vastuullisempi – ja oikein toteutettuna
mahdollisesti myös tehokkaampi. Gaia Consulting Oy:n selvityksen mukaan teollista tuotantoa
Suomessa ja investointeja Suomeen voidaan pitää peräti edelläkävijän ympäristötekona – ainakin jos
rinnalle otetaan muut OECD-maat.
Viimesyksyisessä tutkimuksessa Gaia Consulting vertaili Suomen sekä suomalaisen vientiteollisuu-
den sijoittumista kansainvälisesti erilaisia ympäristövaikutuksia, vallitsevaa ympäristön tilaa ja luon-
nonvarojen saatavuutta kuvaavia indikaattoreita hyödyntäen. Teknologiateollisuus ry:n, Kemianteolli-
suus ry:n, ja Metsäteollisuus ry:n tilaama selvitys toteutettiin pääasiassa OECD-tilastojen perusteella.
Selvityksessä tarkastellut teemat olivat energia ja ilmastonmuutos, ilma, luonnonvarat, toiminta
ympäristö ja kiertotalous. Kun verrataan Suomea EU- ja OECD-maiden keskiarvoihin, on Suomen tulos
keskiarvoa parempi lähes kaikkien indikaattoreiden osalta.
Vertailumaista parhaaksi Suomi ylsi useilla alueilla: pienhiukkaspäästöt energiankäyttöä kohti,
metsäpinta-alan osuus ja pintaveden ekologinen tila sekä cleantech-innovaatioympäristö. Suomi ylsi
selvityksessä tarkastellun yhteensä 17 indikaattorin osalta vertailumaiden parhaaseen kolmannekseen
kolmessatoista. Teemoista erityisesti ilma osoittautui Suomen vahvuudeksi vertailumaihin nähden:
Suomi oli teemassa parhaassa kolmanneksessa kaikilla käytetyillä indikaattoreilla.
Suomi menestyi hyvin myös Energia ja ilmastonmuutos -teemassa. Maiden välisestä CO 2 -päästö-
vertailusta käy ilmi, että Suomen energiantuotanto on vähäpäästöistä. Suomessa uusiutuvan energian
osuus primäärienergian hankinnasta (32 %) on merkittävästi suurempi kuin OECD:n ja EU:n keski
arvot (16–19 %).
Risujakin sentään tuli. Energian tuottavuudessa Suomi sijoittui vertailumaiden huonoimpaan
kolmannekseen. Tämä bruttokansantuotteen ja primäärienergian hankinnan välistä suhdetta kuvaavan
tunnusluvun heikkous oli tosin odotettu, koska Suomessa on paljon energiaintensiivistä teollisuutta,
korkean primäärienergian omaavaa ydinvoimaa, pitkät kuljetusmatkat sekä kylmät talvet.
Gaian esille tuomasta viidestä teemasta eniten nostetta tuntu olevan kiertotaloudella, ainakin
mikäli yritysjohtajien puheita on uskominen. Nopea teknologinen kehitys ja digitalisaatio
mahdollistavat kiertotalouden periaatteiden ulottamisen – enenevässä määrin – myös valmistavan
teollisuuden yritysten liiketoiminnan ytimeen. Kiertotalouden liiketoimintamallit voivat tarjota
esimerkiksi konepajoille mitattavia hyötyjä ja kestävää kasvua.
Yksinkertaisimmillaan kiertotalouden liiketoimintamalit tarkoittavat toimintojen digitalisointia, tehos-
tamista, palvelullistamista sekä asiakkaan ja ympäristön kannalta fiksumpien ratkaisujen kehittämistä.
Kun arvoketjut muuttuvat lineaarisista kiertäviksi, moni asia täytyy ajatella uusiksi. Tai oikeammin:
voidaan ajatella uusiksi. Kiertotalouden opeista on sekin hyöty, että ne antavat muskeleita pärjätä
uusien ratkaisujen voimin kiriviä kilpailijoita vastaan.
Kiertotalouden poluille tarvitaan silti hyvä kartta ja kompassi. Viime vuonna Sitra, Teknologia
teollisuus ja konsulttiyhtiö Accenture kehittivät suomalaisille valmistavan teollisuuden yrityksille
käsikirjan, joka esittelee kiertotalouden keskeiset teesit.
Käsikirjassa esiin nostetut kiertotalouden liiketoimintamallit ovat jakamisalustat, kiertoihin
perustuvat toimitusketjut, tuote palveluna, tuotteen elinkaaren pidentäminen sekä kierrätys ja kiertoon
palauttaminen.
Pk-yrityksiltä tulleen palautteen mukaan potentiaalisimpana liiketoimintamallina pidetään tuote
palveluna -mallia, koska se toimii arvoketjun kaikissa vaiheissa. Joka tapauksessa on selvää, että
kiertotalouteen siirtyminen vaatii yrityksiltä uusia satsauksia.
Näistä tärkeimmät rastit ovat kyky myydä tuloksia tuotteiden sijaan, hyödyntää teknologioita ja
dataa sekä toteuttaa yrityskulttuurin ja johtamisen tarvitsema muutos.
PETRI CHARPENTIER
4 prometalli 1–2/2019
1–2/2019
JULKAISIJA
PubliCo Oy
Pälkäneentie 19 A
00510 Helsinki
puh. 020 162 2200
[email protected]
www.publico.com
PÄÄTOIMITTAJA
Petri Charpentier
TUOTEPÄÄLLIKKÖ
Robert Jaakkola
[email protected]
ILMOITUSMYYNTI
Jaakko Lätti
Tom Appelroth
TOIMITUKSEN
KOORDINAATTORI
Mimosa Raitamaa
GRAPHIC DESIGN
Riitta Yli-Öyrä
TILAAJAPALVELU
puh. 03 4246 5309
[email protected]
TOIMITTAJAT
Sami J. Anteroinen
Ari Mononen
Jari Peltoranta
KANNEN KUVA
123rf.com
PAINO
PunaMusta Oy
ISSN 2341-8761 (painettu)
ISSN 2341-877X (verkkojulkaisu)
www.prometalli.fi