merkittävä asia kuin itse tuote.
”Laatuvaatimukset ovat kovat ja dokumentaatio sen
mukaista, mikä tarkoittaa hallinnointiorganisaation kasvua
konepajojen sisällä.”
Korhosen mukaan sertisavotta kielii globalisaation varjo
puolesta. Luottamus on bisneksessä niin kortilla, että kaikesta
pitää olla paperi: esimerkiksi vakavissaan pitää todistaa, että
lapsityövoimaa ei käytetä Voikkaan pajalla.
Digi ohjaa suunnittelua
Konepajan arkipäivää on myös digitaalisuus. Korhonen muis
tuttaa, että digityökaluja on käytetty esimerkiksi suunnittelussa
iät ja ajat pajoissa. ”Suunnitteluautomaatti generoi mallin,
joka läpäisee nopeasti tuotannon eri vaiheet.” Kuvaan kuuluu
suunnitteluun liitetty ERP ja tarjousympäristö.
”Sitten kun mennään itse tuotantoon, se on meillä paljolti
manuaalista edelleen”, Korhonen toteaa.
Näin ollen DCS:kin tarvitsee hyvin erityyppisiä osaajia:
insinöörejä, jotka osaavat suunnitella laitteita digitaalisia työ
kaluja käyttäen; hallintovelhoja, jotka hoitavat joka projek
tin dokumentaation maaliin; ja haalarikavereita, jotka osaa
vat valmistaa ja pitävät tuotannon pyörät pyörimässä hallissa.
Korhosen mukaan vaikeinta on löytää pätevää porukkaa haa
lareiden sisään.
”Vaatimustaso pajoilla nykypäivänä on niin kova, että on
todella vaikea löytää hyviä työntekijöitä tuotantoon. Siinä tar
vitaan niin paljon kädentaitoja ja motivaatiota, että harvalla
nuorella niitä on.”
Nupit kaakkoon
Korhonen tietää, että popparin tai lätkänpelaajan ura tuntuu
nuorisosta hohdokkaammalta kuin kova duuni metallialalla.
”Meilläkin tosin vedetään heavy metallia, mutta umpihallissa
ilman yleisöä”, hän kuittaa.
Pajalle näytille tulevat, suoraan ammattikoulusta saapuvat
kandidaatit saavat Korhosen hetkittäin epätoivon valtaan.
”Nykyisessä ammattikoulussa on surullista se, että koulu
ei anna nuorelle perusvalmiuksia ymmärtää edes sitä, mitä
työelämä oikein on.” Hänen mukaansa ammattikoulusta
valmistuneella on ”pitkä polku edessä” ennen kuin voi
tituleerata itseään ammattilaiseksi.
”Tulokkaan kohdalla kestää tyypillisesti pari vuotta, ennen
kuin tästä saadaan tuottava työntekijä. Siihen päälle pitää
laittaa vielä toiset pari vuotta, että työntekijä saa haukattua
kaikki omat kulunsa”, laskee Korhonen. Konepajatoiminta on
kaikista hienoista koneista huolimatta silti varsin työvoima
intensiivistä puuhaa ja henkilökustannuksista kertyy pitkä penni.
Asenne on enemmän kuin puolet voittoa
Toivottomaksi Korhonen kieltäytyy heittäytymästä: vaikka oppi
laitosten ”oppi” on pintapuolista, nuori ansaitsee kyllä haala
rinsa ja paikkansa pajalla – kunhan asenne on oikea.
12 prometalli 1–2/2019
lellinen dokumentaatio on asiakkaan näkökulmasta jo yhtä