TOIMITUKSELTA
METALLISIIVET KANTAA
Suomen talous kasvoi mukavasti vuonna 2017. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote
kasvoi vuoden aikana 3–3,5 prosenttia.
Tästä huolimatta bkt ei vieläkään ole yltänyt vuoden 2008 tasolle, vaan kokonaistuotanto
oli Suomessa syksyllä 2017 vajaat kaksi prosenttia pienempi kuin vuoden 2008 alussa.
Kyseessä on ”kadotettu vuosikymmen”.
Korpivaelluksemme aikana Suomen takamatka muihin euromaihin verrattuna on revennyt
kohtuuttoman isoksi. Muissa euromaissa bkt oli syksyllä 6,5 prosenttia suurempi kuin vuoden
2008 alussa – Suomen ja muiden euromaiden ero on jopa kahdeksan prosenttia.
Suomen vienti kasvoi viime vuonna: ennakkotietojen perusteella noin kahdeksan
prosenttia. Mutta kun tilastokäppyröihin perehtyy, huomaa että viennin loikkaus
korkeammalle tasolle toteutui itse asiassa jo tammi-maaliskuussa 2017. Tämän jälkeen vienti
ei ole enää kasvanut.
Entäpä sitten kilpailijoiden vientivauhti? Suomen viennin kehitys suhteessa
kilpailijamaihin kuluneen 10 vuoden aikana on karua kertomaa. Kirittävää olisi jopa
40 prosenttia.
Teknologiateollisuus ry arvioi, että bkt:n ja viennin kasvueron keskeisenä syynä on
teollisuuden suuryritysten vähentynyt tuotanto ja liikevaihto Suomessa. Yritysten innovaatiot
ovat sinänsä samat, mutta niiden tuottamisen painopistettä on siirretty Suomesta ulkomaille.
Puhutaan Suomen taloudessa vallitsevasta kasvun paradoksista. Nykyisessä
laajuudessaan toimivat yritykset ovat kyllä onnistuneet kasvattamaan liikevaihtoaan ja
vientiään jonkin verran viimeisen puolentoista vuoden aikana, mutta vuoden 2008 jälkeen
hävinnyt yritystoiminta jarruttaa olennaisesti koko kansantalouden kasvumahdollisuuksia.
Samalla kun teollisuuden suuryritysten tuotanto ja liikevaihto ovat vähentyneet Suomessa,
alihankkijat ovat joutuneet pinteeseen. Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen
on todennut, että nyt on kyse yritysten – kaikenkokoisten yritysten – toimintaympäristöstä ja
Suomen vetovoimasta. Turusen mukaan yhtä kaikkivoipaa lääkettä ei kuitenkaan ole, vaan
tarvitaan monenlaisia toimia ja valtava määrä uusia investointeja. Muuten suomalaisen
hyvinvoinnin rahoitus vaarantuu pahan kerran.
Entä miten sitten metalli porskuttaa viimeisimpien lukujen valossa? Tilastojen mukaan
kone- ja metallituoteteollisuuden (koneet, metallituotteet, kulkuneuvot) yritysten liikevaihto
Suomessa kasvoi kahdeksan prosenttia vuonna 2017 verrattuna edellisvuotiseen. Vuonna
2017 liikevaihtoa kertyi kaikkiaan 30 miljardia euroa.
Mutta, mutta: vuonna 2008 alan yritysten liikevaihto Suomessa oli yhteensä 33,3
miljardia euroa. Suunta on silti oikea, eikä vauhtikaan aivan huono.
Monessa firmassa tilauksia on nimittäin suorastaan sadellut. Teknologiateollisuuden
tilauskantatiedustelussa mukana olevat kone- ja metallituoteteollisuuden yritykset Suomessa
saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 93 prosenttia enemmän kuin
heinä-syyskuussa ja 80 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016 vastaavalla ajanjaksolla.
Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 13 prosenttia suurempi kuin syyskuun lopussa ja
38 prosenttia suurempi kuin vuoden 2016 joulukuussa.
Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten
liikevaihdon arvioidaan olevan keväällä suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan.
Myös kone- ja metallituoteteollisuuden yritysten henkilöstö Suomessa kasvoi viime vuonna
ilahduttavasti – runsaat kolme prosenttia verrattuna vuoteen 2016. Henkilöstöä oli vuoden
aikana keskimäärin 128 000 eli 4 200 enemmän kuin edellisvuonna.
PETRI CHARPENTIER
4 prometalli 1–2/2018
1–2/2018
JULKAISIJA
PubliCo Oy
Pälkäneentie 19 A
00510 Helsinki
puh. 020 162 2200
[email protected]
www.publico.com
PÄÄTOIMITTAJA
Petri Charpentier
TUOTEPÄÄLLIKKÖ
Robert Jaakkola
[email protected]
ILMOITUSMYYNTI
Jaakko Lätti
Tom Appelroth
TOIMITUKSEN
KOORDINAATTORI
Liisa Hyvönen
GRAPHIC DESIGN
Riitta Yli-Öyrä
TILAAJAPALVELU
puh. 03 4246 5309
[email protected]
TOIMITTAJAT
Sami J. Anteroinen
Merja Kihl
Ari Mononen
Jari Peltoranta
KANNEN KUVA
Loimaan Konepaja Oy
PAINO
PunaMusta Oy
ISSN 2341-8761 (painettu)
ISSN 2341-877X (verkkojulkaisu)
www.prometalli.fi