Suomen satamat panostavat vahvasti toimintansa kehittämiseen vuosina 2021 – 2025 . Suunniteltujen investointien kokonaismäärä on yli miljardi euroa , mikä on 17 prosenttia enemmän kuin vuosina 2016 – 2020 toteutetut investoinnit , kertoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin helmikuussa 2021 julkaistu satamainvestointiselvitys .
Traficomin raportin mukaan kaavailtujen investointien vuosivauhti on kova : 205 miljoonaa euroa per vuosi . Vuosina 2016 – 2020 Suomen satamiin tehtiin investointeja yhteensä 880 miljoonan euron arvosta eli keskimäärin 176 miljoonaa euroa vuosittain .
Lisäksi osa satamista on myös ryhtymässä rakentamaan digitaalisia valmiuksia vuosina 2021 – 2025 . Satamanpitäjistä 22 ilmoitti tekevänsä myös digitalisaatioon liittyviä investointeja . Kaikki 15 satamaa , jotka ilmoittivat kokonaisinvestoinneiksi yli 10 miljoonaa euroa kaudelle 2021 – 2025 , ilmoittivat myös investoivansa digitalisaatioon tulevan 2 – 3 vuoden aikana .
Perinteisesti investointijohtajina ovat toimineet suuret satamayhtiöt Helsingin , HaminaKotkan , Rauman ja Kokkolan satamissa , eikä tähän odoteta muutosta tulevaisuudessakaan .
KUVA : HELSINGIN SATAMA OY
Tähtäimessä laiturit , väylät ja satama-altaat Tutkimuksessa satamanpitäjien investointikohteista suurimmaksi nousivat laiturit . Toiseksi eniten investoitiin väyliin ja satama-altaisiin ja kolmanneksi eniten kenttiin , katuihin ja kunnallistekniikkaan .
Tulevat investointisuunnitelmat kohdistuvat erityisesti laitureihin sekä väyliin ja satama-altaisiin , mitkä liittyvät usein kiinteästi toisiinsa . Seuraavaksi eniten investointeja on tarkoitus suunnata rakennuksiin . Satamaoperointiyritysten tekemistä investoinneista kohdistui 71 prosenttisesti lastinkäsittelylaitteisiin , mikä onkin perinteisesti operaattorien suurin investointikohde . Suunnitelluista investoinneista 77 % on kohdistumassa lastinkäsittelylaitteisiin .
Kurssi kohti älysatamaa Traficomin ylijohtaja Jarkko Saarimäki pitää tärkeänä , että satamat panostavat tulevaisuuden toimintakykyyn .
” Elinkelpoiset ja kehittyvät satamat ovat Suomen ulkomaanyhteyksien kannalta kriittisiä . Digitalisaatiohankkeet ovat merkittävä pelinavaus myös älysatamien ja digitalisoituvan laivaliikenteen suuntaan ”, toteaa Saarimäki .
Investointiselvityksen on laatinut Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Traficomin teettämänä . Luvut perustuvat satamanpitäjille ja satamaoperaattoreille suunnattuun kyselyyn . Vastaavat tiedot on koottu säännöllisesti viiden vuoden välein vuodesta 1980 alkaen . Satamien osalta vastausprosentti oli 85 ja satamaoperaattorien osalta 69 .
Tämänkertaiseen kyselyyn lisättiin teemakysymysosio tulevista digitalisaatioon liittyvistä investoinneista . Avoimilla kysymyksillä selvitettiin sitä , ovatko satamanpitäjät ja satamaoperointiyritykset suunnittelemassa tai toteuttamassa digitalisaatioinvestointeja seuraavan 2 – 3 vuoden aikana .
Satamat eivät kulje digitalisaation jälkijoukoissa Suomen Satamaliiton toimitusjohtaja Annaleena Mäkilä katsoo selvityksen tulosten osoittavan , että satamat näkevät Suomen talouden kehityksen myönteisenä – ja ovat etunojassa panostamassa toimintakykyynsä . Erityisen huomionarvoiset ovat Mäkilän mukaan selvityksen teemakysymyksen tulokset , jotka toteavat satamien digitalisaatiohankkeiden olevan siirtyneen ja / tai siirtymässä työpöydiltä käytäntöön .
” Suomen satamat kulkevat digitalisaation , automaation ja älyn hyödyntämisen eturintamassa ”, toteaa Mäkilä ja lisää , että satamien investoinneissa on potentiaalia koko ulkomaankaupan kuljetusten tehostamiseksi .
” Nyt on tärkeää , että satamayhtiöiden ohella myös valtio panostaa riittävästi satamiin johtavien meriväylien kehittämiseksi . Satamat ovat kattavasti edesauttamassa eri kuljetusmuotojen päästövähennyksiä digitaalisin ratkaisuin .” n
18 prologistiikka 1 / 2021