tuksia, joutuvat maksamaan korkeampia hintoja merirahdeistaan vuodesta 2015 lähtien. Rahtihintojen arvioidaan nousevan 30–50 prosenttia. Kustannusvaikutukset olisivat noin 600
miljoonaa euroa vuodessa öljyn tämänhetkisen hintatason mukaan.
Tilanne Suomelle kohtuuton
Tilanne on Suomelle kohtuuton. Säädösten aikataulu on ylivoimainen, jotta kustannuksia voitaisiin lieventää alus- tai polttoaineteknologian keinoin.
EK:n mukaan nyt on käytävä nopeasti läpi kaikki muut mahdollisuudet kustannusten kompensoimiseksi.
Rikkidirektiivi sallii kansalliset valtiontuet haittaa kärsiville
toimijoille. Yritykset tarvitsevat ripeästi tiedot tukisäännöistä ja
tuen mahdollisesta määrästä. Kustannuksia voidaan kompensoida myös keventämällä kansallisia veroja ja maksuja.
Toivottavana pidetään, että Suomessa selvitetään myös
mahdollisuudet EU-rahoitukseen. Lisäksi Suomessa on laadittava maaraportti direktiivin toimeenpanon vaikutuksista. Vastaava tarkastelu on tehtävä myös muissa Itämeren maissa.
Päätöksen arvioidaan aiheuttavan siirtymää merikuljetuksista maanteille, teollisuusinvestointien siirtymistä pois Suomesta,
kilpailun vääristymisestä Euroopan markkinoilla sekä negatiivisia kokonaisympäristövaikutuksia.
”Globaalissa kilpailussa toimiville
yrityksille pitää olla samat
säännöt kaikkialla.”
Samat pelisäännöt kaikille
Haastavan tilanteen yli tullaan Widénin mukaan pääsemään
tavalla toisella. Suomen lipun alla purjehtivien alusten määrä
on lisääntymässä, kun Suomi on samalla viivalla kilpailijamaiden kanssa. Varustamoidenkin määrä saattaa nousta.
”EU:n pitää toimia maltillisesti. Suomen Varustamot ry vastustaa jyrkästi sitä, että alueellinen päästökauppajärjestelmä
tuodaan myös merenkululle. Kun uusia säännöksiä tehdään, niiden pitää sitten olla globaaleja”, hän sanoo.
Yritykset tulevat pohtimaan entistä enemmän, olisiko logistiikkaa mahdollista tehostaa etsimällä vaihtoehtoisia reittejä tai
kuljetusmuotoja sekä kilpailuttamalla palveluntarjoajia.
Erillisiä alueellisia ilmastonmuutos ta torjuvia mekanismeja ei
haluta. EU:n pitää pysähtyä miettimään, mikä on yritysten toimintaympäristö Euroopassa tänä päivänä. Ei pidä luoda säännöstöä, mikä ei velvoita kilpailijoita muulla maailmassa.
Globaalissa kilpailussa toimiville yrityksille pitää olla samat säännöt kaikkialla. Nyt ongelmia syntyy vielä siitäkin, että
säännöt ovat erilaisia myös EU:n sisällä.
1/2013
prologistiikka 39